Melkein keinumassa

Jäästä huuruiset ikkunat ja kirkas auringon paiste pakottivat tänään lätemään ulos pitkälle kävelylenkille. Ei muuta, kuin villasukat jalkaat, lämmin pipo päähän ja kipin kapin pihalle nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta.

Suunnistettiin matkamme kohti uutta, ehkäpä parisen kuukautta sitten valmistunutta leikkipuistoa. Ei oltu siellä päin kaupunkia pitkään aikaan käväisty, joten en ollut ollenkaan tietoinen siitä, mitä kaikkea tuosta uudesta leikkipuistosta löytyy. Mutta kuinkas ollakkaan, ei vauvakeinua sieltä löytynyt. Paikallislehdetkin olivat kovasti mainostaneet uuden leikipuiston rakentumista ja sitä, kuina se on tilava ja viihtyisästi aidattu alue. Valitettavasti ilman vauvakeinua

Ja kun sitä keinua ei sitten löytynytkään, jatkettiin matkaa viereille huonekalukirppikselle. Tarkoituksena oli löytää vihdoin ja viimein syöttötuoli arjen askareiden helpottamiseksi. Kuitenkaan kyseiseltäkään kirpputorilta ei syöttötuolia löytynyt, ei sitten minkäänlaista. Muutaman eri paikan olen tässä jo läpi kolannut, mutta huonolla menestyksellä. Uutena en haluaisi sitä ostaa, mutta näköjään kohta ei ole muita vaihtoehtoja. Halausin kuitenkin sen syöttötuolin mahdollisimman pian.

Tämän jälkeen suunnistettiin rannalle, jossa tiesin olevan muutamia vauvakeinuja. Mutta kuinkas ollakkaan, pikkuinen nukahti juuri rannalle päästyä. Enkä raaskinut häntä herätellä, vaan annoin hänen nukkua päikkärinsä rauhassa ja kävelin hiljakselleen rantareittiä pitkin takaisin kotia päin ihanasta säästä nauttien.