Torstaina täytin 24. Elmeri tuli iloisesti aamu seitsemältä lauleskelemaan

"Paljon onneaaavaan ISI" 

" "HAHAH Eipäs ku äiti. Tänää on äitin synttärit"

 "Hahahhah eiku isipäs" 

Taisi olla pojalla vielä tuoreessa muistissa viime sunnuntaina vietetty isänpäivä.

Sain Elmeriltä ison pussillisen pähkinöitä. Rakkaaltani upean, kehystetyn kuvan kesäällä kadottamastani kihlasormuksesta. Olin sanaton. Olin täydellisesti yllätetty. Ja täynnä suurta rakkautta.

Tilasin itselleni lahjaksi uuden repun. Toivotaan, että saapuisi perille ennen joulua.

Aamupäivällä kävin pitkällä kävelylenkillä rannalla. Kuuntelin Anna Puuta ja muistelin mennyttä.

Myöhemmin käytiin juhlistamaan päivää kiinalaisen lounaan äärelle.
Ja ilta vietettiin rauhalliseen tapaan kotosalla.

Olinhan minä leiponut itselleni edellisenä päivänä kakun. Mutta sepä ei halunnut uunissa kohota. Tuloksena oli pelkkä appelssiinin makuinen pannukakku. Korvasin menettämän kakkuni eilen ostamalla itselleni ison pussillisen karkkia.

Hyvää syntymäpäivää minä!

Isänpäivä nr.3

Hyvää Sunnuntaista isienpäivää kaikille!

Jos viikonlopuna oli täydellisen luminen, niin nyt se ei sitä enää ole.

Vettä sataa kaulukseen ja rattaat juuttuvat loskakinoksiin. Kumisaappatkin ovat liukkaat.

Kirja elokuvankertojasta onnistuu hetkeksi aikaa tuomaan piristystä päivään. Mutta arkiset huolet ja epävarmat suunnitelmat painavat päälle.

Onneksi mieli rauhoittuu ja sisäinen levottomuus tyyntyy, kun pääsen keittiöön laittamaan ruokaa. Kuorin sipuleita ja pilkon tomaatteja, samalla hörppien vierelläni höyryävää, suklaista teetä.

Kohta keittiössä tuoksuu tuore tomaattikeitto..

Kyllä me tästä päivästä vielä selvitään..

Viikonlopun lumiukko

Viikonloppu oli luminen. Koti tuoksui joululta, kynttilät valaisivat iltaa ja auringossa kimmeltävä lumihanki sai unohtamaan, että eletään vasta lokakuuta.

Viikonloppuna vieriteltiin lumipalloja liukumäestä alas, metsästettiin uusia hanskoja, paistettiin lettuja, syötiin maapähkinävoita ja lueskeltiin kymmeniä kertoja Mimmi lehmä pulkkamäessä. 

"Äiti sä oot lehmä. Se Mimmi lehmä. Ja mä oon se Varis"

"Okei. Mikäs isi sitte vois olla?"

"Öööö. Isi on vaan susi."

Ja joka aamuisella kävelylenkillä käytiin katsomassa, onko rakentamamme lumiukko vielä pystyssä. Sielä se meitä aina iloisesti odotteli, pää hieman kallellaan yöllisten tuulien ansiosta. Pyysin Elmeriä nimeämään talven ensimmäisen lumiukon. Hetken asiaa mietyttyään risti herra lukiukon Antenniksi. 

Rakastan talvea. Joulun odotus ja lumiset pakkaset tuovat piristystä arkeen. Vaihtelua jokapäiväiseen, pieneen elämään. Jospa sitä kohta voisi kellarista käydä hakemassa pulkan.

 Pidän talvesta enemmän kuin kesän paahtavasta auringosta.

Lokakuun lumisade

Ensilumi oli yön aikana peittänyt maan. Pimeässä keittiössä ihastelimme Elmerin kanssa taivaalta satavia lumipisaroita ja lauleskelimme "On lumilumi päivä. On lumilumi päivä.."

Eipä siinä auttanut muu, kuin aamupalan jälkeen pukea kumisaappaat jalkaan ja lähteä ulos pyörittämään talven ensimmäiset lumipallot. 

Ihmeteltiin, kuinka yön aikana hiekkalaatikko oli muuttunut lumilaatikoksi ja kuinka lehdet olivat piiloutuneet valkoisen peitteen alle. Ja rakennettiin iso, hiekkasilmäinen ja tanssahteleva lumiukko.

Olin unohtanut, kuinka ihania tällaiset täydellisen lumisia talvipäivät ovatkaan.

Ja sen, kuinka hankalaa rattaitten työntäminen on tuossa loskaisessa lumisäässä..

Onnellisuuden hetki

Pitkästä aikaa

Aamulla autojen katot olivat valkoisen, kimmeltävän jääpeitteen alla. Oli tulevan talven ensimmäinen pakkasyö.

Ulos lähtiessä puin ylleni paksun, viime vuoden talvitakin ja peitin hiukseni valkoisella pipolla. Unohdin kuitenkin hanskat kotiin, enkä onnistunut löytämään autosta jääskrapaa. Kai se on kesäisten mökkireissujen ja matkojen aikana onnistunut hukkumaan. Onneksi parkkikeikko toimi tässä tehtävässä oikein hyvin..

Takaisin kotiin päästyä join aamukahvin ja lueskelin hetken aikaa Pikku Naisia.

Kaalilaatikon uuniin saatuani innostuin leipomaan. Tein tiikerikakun, sekä maapähkinäisiä kaura keksejä. Kiitos tästä kuuluu eiliselle, innostajana toimineelle Koko Suomi leipoo-ohjelmalle. Joka on muuten nsimmäinen leivonta/kokki ohjelma, mitä olen näinkin intensiivisesti seurannut. Se saa omalla suloisella ja positiivisella tavalla tiistai illat tuntumaan ylimääräisen hyväntuulisilta.

Leipomisen ja kirjojen lukemisen lisäksi täällä vietellään rauhallista, syksyistä arkea haaveillen, toivoen ja unelmoiden mahdollisesta, tulevasta muutosta. Nykyinen vuokra-asuntomme on tänään virallisesti laitettu myyntiin, joten samalla kun pitää yrittää siivoilla tätä asuuntoa mahdollisimman edustavaan näyttökuntoon, etsiskelemme uutta kotia. Helsingistä.

Ja tällä hetkellä päiväkodissa touhuava Elmeri kasvaa taas hyvää vauhtia. Esimekiksi ollaan nyt taas hyvässä vaiheessa kuivaksi harjoittelemisen kanssa. Kesän alussa kuivaksi opettelu sujui joksenkin hyvin, kiitos kuumien päivien ja vaipattomien rantaleikkien, mutta loppukesästä se taas jostain syystä lopsahti. Tuolla kaksi vuotiaalla kun näyttää menevän tämä kuivaksi harjoittelu oman mielen mukaan, kausiluontaista vuoristorataa. Välillä sitä ollaan todella innoissaan ja ylpeitä potalla käymisestä ja välillä taas potta saatetaan kaataa lattialle ja juostaan mahdollisimman kauas karkuun.

Nyt kuitenkin on taas menossa hyvä kausi, eikä olla enää iltaisi päiväkodin jälkeen käytetty vaippoja. Kaikki tarpeet on hienosti osattu tehdä pottaan. Toivotaan, että tämä saataisiin jatkumaan ja päästäisin jossakin vaiheessa luopumaan kokonaan niistä vaipoista..

Elmeri puhuu myös ihan hirmuisesti. Päiväkodissa juttelee kavereiden kanssa ja kertoo äidille, mitä on päivän aikana tullut tehtyä. Elmeri kertoo hullunkurisia tarinoita, vitsailee ja naureskelee isin hullunkurisille jutuille.
Elmeri ihmettelee, miksi kuusta näkyy iltaisin vain puolet. Kyselee, saako kissanhiekkaa syödä.
Hän laskee ulkona palavia katulamppuja ja leikkii olevansa ritari, joka voittaa kaikki kilpailut.
Elmeri valitsee itse aamuisin oman paitansa ja kertoo heti, jos joku asia harmittaa tai on tullut paha mieli.
Elmeri tykkää rakennella mutkikkaita juna-ratoja ja peltata tabletilla auto palapelejä.
Ja tämän hetken suosikki herkkua on viili, sekä kaakao ja kaurakeksit.
Ja joka ilta Elmeri valitsee kaksi autoa unikavereiksi kuuntelemaan äidin lukemaa ilta satua.
Jonka jälkeen antaa iltapusun, käreptyy peiton alle ja ottaa äitiä kädestä kiinni.

Syyskuun viimeinen viikonloppu oli kotoisa.

Perjantaina käytiin yhdessä pitkällä kävelylenkillä ja illalla syötiin lepomaani suklaatiikerikakkua katsoen hauskoja kotivideoita. (Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa leipomaan. Tai noh paremmin sanottua, innostua taas pitkästä aikaa leipomisesta. Nautin siitä koko sydämestä.)

Lauantaina käytiin Elmerin kanssa uimahallissa polskuttelemassa. Ja illalla tehtiin pizzaa.

Tänään oltiin  isoukilla kylässä. Illalla käytiin katomassa rannalla auringon laskua ja juotiin teetä.

Mutta nyt valmistautumaan..

Silta alkaa ihan näillä minuuteilla..

Sadetta sisällä

Elmeristä on lyhyessä ajassa tullut yllättävän taitava ja mielikuvituksellinen leikkien keksiä. 

Eilen leikittiin junien sairaalaa. Jokainen juna vuoron perään kävi tyynyistä sohvalle kasatussa sairaalaan. Sielä rikkinäiset moottorit korjattiin, jonka jälkeen juna pääsi takaisin radalle jatkamaan matkaa. Kunnes seuraavassa mutkassa tuli taas kolari ja eikun takaisin sairaalaan.

Jostain syystä tämä sairaala leikki jatkui myös tänään. Mutta nyt sairaalaan eivät joutunet junat, vaan puinen tuoli. Siihen meidän piti yhdessä laittaa maalarinteipillä laastareita ja vielä puhaltaa päälle.

Myöhemmin laitettiin autot ajamaan kilpaa alas liukumäkeä. Kunnes yhtäkkiä rupesikin satamaan.

Piti siis äkkiä kehitellä sateensuoja, jotta autot eivät kastuisi. Onneksi eteisen kaapista löyty Peppi Pitkätossu sateenvarjo. Autot pääsivät sen alle suojaan ja jatkamaan kilpailujaan. 

Tonttu autiolla torilla

Junassa

Tänään oli jännittävä päivä, kun Elmeri pääsi pitkästä aikaa hyppäämään junan kyytiin. Ja vieläpä käymään oikein ohjaamossa. Oli kuulemma ollut paljon nappeja ja tuoli, jossa oli kiva istua.

Kylmyys yllätys

Herätyskello soi ennen seitsemää. Kurkistus ulos keittiön ikkunasta. Ulkona on pimeän hämärää. Vain kuusi astetta.

Elmerin kesäinen kapteenin hattu vaihtuu viime talven pipoon. Ja käteen uudet, harmaan radalliset lapaset.

Äidille tupsullinen pipo ja jalkaan pitkävartiset saapaat. Musta kukkahuivi kaulaa lämmittämään.

Kylmä syksy saapui kuin yllättäen

Reissusta tultu

Oltiin Helsingissä. Nautin kaikin voimin reilun viikon kestäneestä matkasta. Vointi oli hyvä ja jaksaminenkin kohdillaan. Sain tehdä asioita, joita olin toivonut pääseväni tekemään.

Kuten esimerkiksi..

• Kävelin Nuuksiossa. Lauantai aamulla vaeltelin itsekseni syksyisen aurinkoisessa Nuuksion kansallispuistossa. Käveli pitkin juurakkoista tietä, tunnustelin pehmeää sammalta, katselin pikkulintujen lentävän ja istahdin korkealle kalliolle syömään eväitä. 

• Kävin syömässä Sushia

• Katselin auringonlaskua

• Kiipeilin Hoplopissa. Käytiin Elmerin kanssa testaamassa Tapiolan uusi Hoplop. Elmeri oli sopivasti juuri siinä iässä, että Hoplop oli mitä mainioin leikki/kiipeily/riehumis paikka. Oli isoja trampoliineja, liukumäkiä, tunneleita, riippusiltoja ja pallomeriä. Ja tuli siinä touhutessa itsellekkin oikein kunnon hiki. Niin siinä käy, kun tuollaisen kaksi vuotiaan perässä yrittää pari tuntia juosta.

• Kävin elokuvissa. Ostin ison pussillisen Makuunin irtokarkkia ja kävin katsastamassa uuden kotimaisen elokuvan, Silmäterä. Ja kaiken lisäksi ihan yksin. joka hetkestä nauttien.

• Kaadoin sinisiä portaaleja ja rakensin vihreitä.

• Kävin kahvilassa lukemassa kirjaa.

• Kolasin läpi suosikki liikkeeni, Vekarakirppis, Indiska, Punnitse&Säästä, Teekauppa, Kirjatori, Suomalainen kirjakauppa..

• Kävelin keskuspuistoa pitkin keskustaan ja takaisin. Kävelyä tuli yli 10km.

• Keinuin lukuisissa eri leikkipuistoissa

Se päivä oli aurinkoinen

Siili ja punaiset sienet

Eilen kysyin, mitäs kaikkea se Elmeri oli päiväkodissa tehnyt. Tähän sain yllättävän, mutta hymyn korvia nostattavan vastauksen "Elmeri oli musta ritari".  Elmeri juoksenteli isojen poikien perässä päiväkodin pihaa ympäri, pieniä kärryjä työnnellen ja leikki mustaa ritaria. Isojen poikien opastuksella.

Päiväkodissa oltiin myös askarreltu punaisia sieniä ja siilejä. Elmeri ylpeänä esitteli isille ja äidille hienoja tuotoksiaa"Elmeri laittoi siilille silmät".

Elmerin suosikit

Nyt voisin vuorostani kertoa asioita ja leikkejä, joista Elmeri tällä hetkellä näyttää pitävän..

• Pipsa Possu  Pikkukakkosen maanantai illoissa tuleva Pipsa Possu on ollut pitkän aikaa jo yksi Elmerin suosikeista. Voi vain arvata, kuinka monta kertaa kyseisen sarjan jaksoja on tullut pyöriteltyä yle areenasta..
• Pikku-autot ovat olleet ehdottomia suosikkeja jo pitkään. Niitä on kiva laittaa esmerkiksi laskemaan kilpaa liukumäkeen tai tehdä niistä pitkä jonoo automatolle. 
• Automerkit Elmeristä on tullut oikea haka automerkkien tunnistamisessa. Näin se äitikin on siinä Elmerin opastuksella oppitun tunnistamaan eri automerkit. "Toi on tähtinenä Mersu. Toi on tennispallo Volkkari. Toi on äiti Pemari. Tuolla menee salama viiva Ooopppel. Toi on Nissan ja taaaas tuola on äiti on isin Honda..."
• Juokseminen Elmeri tykkää kovasti juosta kilpaa niin itsekseen, kuin äitin ja isin kanssa. Silloin lähtöviiva on eteisessä ja maali makuuhuoneessa. "ÄnnYYyyy Teeee Nnnnyt. Elmeri voitti." 
• Kiipeileminen Leikkipuistoissa, sohvalla, rappusilla, rattaissa, autossa...
• Pomppiminen on kanssa ihan parasta. Kivaa on tehdä erilaisia pomppu temppuja ja hyppy ennätyksiä äitin ja isin sängyssä. Tai pomppia erilaisten kynnysten ja esteiden yli tasa jalkaa. Päiväkodista kerrottiin, että Elmeri on sieläkin kova pomppimaat ja kuulemma tasa jalkaan pomppiminen, sekä tasapaino ja kordinaatiokyky ovat pojalla hyvin hallussa. Tuolle kaksi vuotiaalle ei siis ole mikään ongelma hypätä tasa-jalkaa hieman isommankin kynnyksen yli, pystyssä pysyen.
• Pallon heitteleminen Varsinkin tennispallon heitteleminen olohuoneessa. Se pitää yrittää saada osumaan kattoon. (Todennäköisemmin se kuitenkin osuu joko telkkariin, lamppuun, kukkaruukkuun tai liskon terraarion ikkunaan..)
• Tarinoiden kertominen tai sanoisinko päättömien, mutta omalaatuisten ja hauskojen tarinoiden kertominen. "Elmeri kertoo tarinan...Sit se meni sinne ja äiti meni tonne...sit Elmeri kurkisti kukkuu... sit äiti meni tonnne ja sitte se meni sinne. Loppu"
• Isin ja äitin kanssa leikkiminen
• Päiväkoti Sinne Elmeri menee aina iloisin mielin, innostuneena uudesta jännittävästä päivästä päiväkodin tuttujen hoitajien ja kavereiden kanssa.
• Piirtäminen Tyhjät piirustuspaperit ja vanhat hesarit on piirretty täyteen erilaisia kuvia ja kirjoitksia. "Elmeri piirtää auton. Mitä säää äiti piirrät? Nyt Elmeri piirtää maaailmanpyörän. Tässä lukee äiti, isi, mummi ja vaari. Mitäs äiti tässä lukee?"
• Potkuautoilu Erityisesti kellarin käytävillä
• Makarooni on ehdoton suosikkiruoka
• Muumikeksit Lemppari herkku
• Mustikkakeitto Paras välipala automatkoilla
• Näkkileipä maistuu Elmerille nykyään paremmin, kuin tavallinen leipä (Kuten myöskin äitille. Syödään kotona kilpaa näkkäripaketteja tyhjäksi ja taistellaan, kumpi saa viimeisen pyöräeän näkkärin)

Asioita, joista pidän juuri nyt

Välillä pakostakin tulee arjessa vastaan niitä ei niin hyviä päivä. Siksi on hyväv välillä  herätellä itseään muistuttamalla niistä asioista, jotka tuottavat sitä iloa arkeen. Niinäkin hetkinä, kun voimat tuntuvat olevan vähissä ja jaksaminen koetuksella. 

Siksi päätin tehdä itselleni listan asioista, joista tällä hetkellä pidän..

• Omenat En muistanutkaan, kuinka hyviltä syksyisest, vasta poimitut omenat maistuvat. Olen joka kauppareissulla poiminut mukaani pussillisen pieniä, kotimaisia omenoita ja popsinut niitä niin aamupalalla puuron kanssa, kuin välipalana ja jälkiruokana.
• Kirjat Keväällä oli kausi, jolloinka en saanut luetuksi kirjoja juuri ollenkaan. Syynä tähän lienee ne miljoonat koulutehtävät ja pääsykokeisiin lukemiset, jotka söivät kaiken ajan ja enegian. MUTTA NYT. Nyt on aikaa taas lukea ja olen päässyt uudelleen uppoutumaan mitä ihmeellisimpiin tarinoihin. Kirjastossa tulee käytyä useammin kuin pari kertaa viikossa ja juuri laskeskelin, että kesän aikana tuli luettua reilu parikymmentä romaania. Ja aihepiireltään niitä on ollut laidasta laitaan. Esimerkkeinä mainittakoon Laura Save: Paljain Jaloin, Xinran; Kiinan kadotetut tyttäret, Gretchen Rubin; Onnellisuusprojekti sekä Elina Lappalainen; Syötäväksi kasvatetut
• Pyöräily Olen kolmen vuoden tauon jälkeen innostunut pyöräilystä. Joku päivä loppu kesästä uskaltauduin kokeilu mielessä pienelle pyörälenkille ruosteisen kuluneen, mutta onneksi sentään vielä toimivan pyöräni kanssa, ja olin myyty. En muistanut, miten rentouttavaa ja vapauttavaa pyöräily voikaan olla. Olen viimeisen kuukauden aikana pyöräillessäni löytänyt sellaisia metsäpolkuja, mäkiä, hiekkarantoja ja ulkoilureittejä kotipaikkakunnaltani, joista minulla ei aikaisemmin ollut tietoakaan. Ja samalla kuntokin kohenee. Tallennan aina pyöräillessäni reitit jpuhelimeen ja sen mukaan keskimääräinen lenkkini päivässä on reilu kymmenen kilometria. Onhan sielä joukossa yksi parinkymmenenkin kilometrin lenkki. Toivotaan, että sellaisia tulisi ajan kanssa lisää. Nyt kun ollaan näin hyvin vauhiin päästy. Saisi se lumi vielä muutaman kuukauden odottaa tuloaan.
• Gilmoren tytöt Sarjoja tekee mieli katsoa aina vähän oman olotilan mukaan. Milloin mitäkin. Esimerkiksi nyt minun tekee äärettömän paljon mieli käpertyä iltaisin viltin alle ja katsella muutama jakso Gilmorea. Kun taas muutama kuukausi sitten Gilmoren tyttöjen katsominen ei olisi tullut mieleenkään. Silloin koukuttavia  sarjoja oli esimerkiksi Shameless, Breaking bad, Silta ja Solsidan. Onneksi tänään postista saapui Gilmoren tyttöjen viides kausi. Sohvailta viltin alla tänään siis tiedossa...
• Päiväunet Sitä on huomattavasti pirteämpi ja jaksavaisempi, kun saa hyvillä mielin keskellä päivää käpertyä peiton alle ja sulkea silmänsä
• Avocado Kyllä, avocadon syönti on saanut minutkin koukkuunsa. Erityiseti himoitsen sitä leivän päällä. Enää ei maistu leivät juustolla, voilla ja kinkulla. Vaan avocadoa ja kurkkua sen olla pitää. 
• Näkkileipä Ja minkäs muun päälle se avocado sopisi paremmin, kuin näkkäleivän (kuten myös vaihtoehtoisesti ruisleivän). Himoitsen näkkäriä. Muutama päivä sitten ostin kaupasta kolme erilaista näkkileipää. Oli pyöreää ruista, kauranäkkäriä ja auringonkukansimenillä varustettua herkkunäkkäriä.

Tätä päivää ajatellen

Kymmentävaille seitsemän herätys.
Kylmät varpaat peiton alla.

Kuivan paidan etsiminen.

Kirpeä syysaamu.
Kosteat ikkunat.

Karnevaalipäivä päiväkodissa.

Kahden näkkärin aamupala.

Kupillinen kahvia.

Koskettava kirja.

Kahdenkymmenen kilometrin pyörälenkki.

Kuusen latvalla komeileva korppi.

Kirjolohta ja salaattia.

Kolmas jakso solsidania.

Kellon tuijottaminen.

Kolmannesta kahvikupista haaveileminen...

Kiipesin ihan ite

Ne päiväkoti aamut

Todettua yhdessä, että nyt on aamu, aika nousta ylös ja aloittaa uusi päivä, kömmitään Elmerin kanssa kylpyhuoneeseen pesemään hampaita. Matkalla kylpyhuoneeseen Elmu iloisesti ilmoittaa, että "Elmeri aloittaa."  Tämä tarkoittaa siis sitä, että Elmeri saa aina aamuisin aloittaa itse omien hampaittensa pesun. Iltaisin on sitten äitin vuoro.

Kun hampaat on pesty, käydään valitsemassa Elmerille vaatteet. Yleensä tehdään niin, että asettelen muutaman varteen otettavan, puhtaan paidan sohvalle ja Elmeri käy itse sieltä sitten valitsemassa, että minkä paidan haluaa laittaa päiväkotiin päälle.

 "Hmmm. Minkäs Elmeri valitsee. Elmeri ottaa tämän."

Ja kun ollaan saatu vaatteet puettua, kengät jalkaan ja mukillinen aamumaitoa juotu, on aika astua ovesta ulos. Ja Elmeri pääsee tilaamaan hissin..

Sitten jäädään hetkeksi aikaa pihalle kuuntelemaan kaukaa kuuluvan roska-auton ääntä...

.. ja nyt voidaan juosta autolle kilpaa.

Nyt ollaankin jo päiväkodilla perillä...

Aamuaurinko toivottaa meidät tervettulleeksi päiväkodin takana.. 

Omat lelut Elmeri asettelee omalle kaapille odottelemaan...

Sitten onkin aika mennä hetkeksi aikaa leikkimään kavereiden kanssa ja odottelemaan aamupuuron valmistumista..

Autoja autojen perään

Näköjään sitä ei enää yksinkään ulkona kävellessä osaa olla tarkkailematta ohi ajavia autoja..

Olla kiinnittämättä huomiota siihen, onko kyseessä oranssi kaivuri, lava-auto, bussi vai ambulanssi.

Tai onko auto tähtinenäinen Mersu, salaman muotoinen Opel, pyöreä Toyota, neljän ympyrän Audi vai isin auto, honda.

Tällaista se pienen pojan äitinä oleminen näköjään on.....

 Kyllä sitä uudessa, isojen poikien sängyssä kelpaa pomppia. 

Syyspäivä mökillä

Keltaiset lehdet mökkitiellä. Syysaamun viileys vaati takin ylleen.

Aurinko ei lämmittänyt tarpeeksi.

 Tein kävelyretken metsässä. 

Kuuntelin, kuinka lehdet tippuivat.

Koski oli edessä päin.

Se oli leveämpi kuin muistin.

Sateenkaari

Eilen keittiön ikkunasta nähtiin, viikon sisällä jo toinen, täydellisen värinen sateenkaari.

Elmeri oli sateenkaaresta lumoissaan.

E: "Kuka ton on piirtäny?"

Ä: "Sateenkaari tulee rakas sillon, kun vettä sataa ja samaan aikaan aurinko paistaa"

E: "Joo. Aurinko ja vesi yhdessä sen piirtäny"

Ä"Joo totta. Aurinko ja vesi piirtää sateenkaaren"

E: "Onpas hieno. Tuolla se on äiti. Tuolla kato!. Isi tuuu kattomaan sateenkaarta."

Pienistä ilon hetkistä syntyy se arjen onnellisuus.

(Elmu nimen käyttäminen blogissa ei tunnu enää luontevalta. Kotona Elmu nimi ei ole ollut käytössä sitten vauva aikojen, joten täst edes käytössä olkoon se oikea nimi. Elmeri.)

Iloa aikaisista aamuista

Nautin aamukävelyistä. Oli kyseessä sitten kesä-, sateinen syys-, tai kylmä pakkas aamu. 

Aikaisissa aamuissa on oma taikansa.

Kävelin aamulla pitkin tyhjiä katuja, kumisaappaat jalassa. Vastaani tuli vain muutama auto. Työmiehet menossa töihin. Kaupas avaamassa oviaan. Kaupunki heräämäisillään.

 Työntelin vaunuja ja katselin taivaalla lipuvia pilvia. Yläpuolellani taivas oli pastillin värinen. Se näytti pehmeältä. Edessäpäin odottivat synkät sadepilvet.

Elmun päiväkotiin vietyä menin takaisin kotiin. Keitin puuroa, laitoin siihen kourallisen mustikoita ja join kahvia.

Jomottava päänsärky, joka oli alkanut jo eilen illalla ei onnistunut kahvin voimalla häviämään. Kuten ei myöskään yöllä nukutuilla pitkillä unilla.

 Enpä ollut pitkiin aikoihin nukahtanut heti ilta yhdeksän jälkeen.

Pitkästä pyörälenkistä ja raittiista ilmasta tuntui sen sijan olevan apua. 

Ja lounaan jälkeen nukutuista päiväunista.

Sitten vielä muutama kouluun liittyvä tehtävä ja hakemaan poika kotiin..

Sunnuntai

Heräsin tänään varttia yli seitsemän. 

Tuntui, kun olisi saanut pitkästä aikaa nukkua yli puolen päivän. 

Yleensä sitä pitää herätä jo ennen seitsemää...

Ennen kuin Elmun kanssa päästiin aamupalalle, piti kaikki autot vuoron perään laittaa liukumäkeen. Sitten piti vielä leikkiä muistipeliä. 

Ja myöhemmin aamupalan jälkeen pomppia sängyllä, leikkiä pehmolelujen kanssa, ajella leikkiautoilla, heitellä tennispalloa, puhallella saippuakuplia, käydä liukumäessä ja juosta kilpaa. Puhumatta ruuan laitosta, astioiden tiskaamisesta ja pyykin pesusta.

Tottakai se on ihaninta mitä maailmassa voi olla, leikiskellä oman rakkaan pienen pojan kanssa, mutta välillä se voi olla myös todella uuvuttavaa. Kun on joku, joka on jatkuvasti huomion ja seuran tarpeen. 

Onneksi meitä on kaksi.. Aina löytyy isi vierestä, jos äitiä alkaa väsyttää.

...

Tänään piipahettiin mökillä. Syksyinen takki ja punaiset kumisaappaat jalassa tallustelin keltaisessa metsässä ja poimin mustikoita. 

Viinimarjojakin oli vielä jäljellä..

Elmun olisi kovasti tehnyt mieli pulahtaa järviveteen, rakentaa puroa ja leikkiä mökkiautoilla. Vaikka itse iloitsenkin paljon alkavasta syksystä, jään Elmun puolesta haikailemaan kesää. Se meni ohi liian nopeaan.

Elmu kun nautti kesästä kaikien voimin. Leikkipuistoista, rantahiekasta, järvivedessä polskimisesta ilman vaippaa, jäätelöstä kuumana kesäpäivänä, muurinpohjaletuista ja nurmikolla pallon potkimisesta. 

Kaipaan kesää, kun muistelen miten paljon Elmu siitä nautti.

Mutta nyt on syksy. Ja se on vuodenaika, jota rakastan. 

Kyllä tästä syksystä löytyy paljon ilon aiheita myös Elmulle.

Värikkäät metsät, suuret lehtikasat, leikkipuistot ja päiväkodin kaverit.

Lauantai

Aamulla paistoi pitkästä aikaa aurinko. 

Syötiin ruisleipää. Laitettiin siihen kananmunaa ja avocadoa. 

Katsottiin Kaapo ja lähdettiin ulos liukumäkeen. 

Elmu juoksenteli kilpaa ympäri jäätelökioskin.

"Elmu juoksee. Ännn yyy tee Nnnnnyt. Elmu voitti"

Ihmeellistä, miten kaksivuotiaalla on jo taipumus kilpailuun ja halu voittaa.

Kotiin lähdettäessä meidän ohi ajoi auto Bmw

E: "Toi on pemari. Se ajaa aika hitaasti"

Ä: "Muhahha ai miten nii? Onks pemari hidas auto?"

E: "Jooooo"

Ä: "Mikäs sitte on nopea auto?"

E: "Isin auto"

Nyt ulkona tuulee. Näyttää siltä, että kohta voisi sataa.

Mutta ennen sitä pitäisi käydä kaupassa. Ja illalla voisi lueskella. Kynttilän valossa

Mielessä kesäisiä muistoja. 

Ne aikaiset aamukävelyt torilla ja pieni sininen liukumäki.

Kun arki alkaa

Perjantai. Elmu heräsi ennen seitsemää ilmoittamalla kovaan ääneen, että nyt on äiti aamu. 
Eikä siinä sitten auttanut muu, kuin herätä hampaitten pesuun ja odottelemaan aamu ohjelmia.

Voisin hakea itselleni lisää kahvia. Ja palan vesimeloonia.

Näyttää siltä, että tänäänkin on tulossa sateinen päivä. Onneksi löysin itselleni uudet kumisaappaat. Sellaiset punaiset ja vähän kuluneet. Ehdottomasti parhain muutaman euron löytö pitkään aikaan. 

Tämä viikko on ollut virallisesti se koulujen alku ja kesäloman loppu viikko. Onhan se näkynyt myös meidänkin perheessä. Omalla tavalla.

Elmu aloitti päiväkodin maanantaina taas kahden kesäkuukauden jälkeen. 

Aamuisin päiväkotiin mentäessä Elmu sanoo, että äiti on täällä vähän aikaa. Olen joka aamu jäänyt hetkeksi aikaa päiväkotiin lueskelemaan Elmun kanssa kirjoja ja leikkimään leluilla ennen päiväkodin aamupuuroa. Näin päiväkotiin paluu on ollut helpompaa. Kuten myös äidistä ja isistä erossa oleminen. Kun on voinut aamut päiväkodissa äitin kanssa jakaa.

Päiväkodissa Elmu on iloisesti touhunnut muiden mukana. Leikkinyt pallolla, juoksennellut kilpaa, höpötellyt niitä näitä, leikkinyt kavereiden kanssa autoilla ja laskenut liukumäkeä. Ja näyttää siltä, että kivaa on ollut.  Elmu tuntuu sielä viihtyvän ja nauttivat kavereiden seurasta.

Eilen Elmua heitteli päiväkodin hiekkalaatikolla palloa. Äidin nähtyään pallo lensi maahan ja pienet jalat juoksivat hymyissä suin, kovaa vauhtia äidin syliin. Sitä halausta en unohda koskaan. 

Oli äitiä ikävä

Itse olen käynyt lukemassa aamulehden kahvilassa, käynyt pitkillä pyörälenkeillä, lueskellut kirjoja, kokeillut uusia reseptejä, tyhjentänyt kotia turhasta romusta, miettinyt tulevaa ja hoitanut koulupapareita.

Tänä syksynä en vielä palaa kouluun..

Vielä on kesä

Elokuu on jo täällä, mutta vielä on aikaa kesäillä. Sitä me ainakin ollaan yritetty tehdä.

 Ollaan oltu leikkipuistoissa, torilla jäätelöllä ja rannalla katselemassa venitä.
Ja välillä mökkeilty ja oltu apuna projektissa nimeltään katon korjaus.
 Vaikkakin minun ja Elmun "auttaminen on ollut enemmänkin sellaista rantahiekalla leikkimistä, vadelmien mussuttelua, keinumista, lettujen syömistä ja mustikoiden poimimista. 

Vasaroin sentään yhden naulan katolle. Nimikirjoitusta unohtamatta.

Eilen käytiin Jyväskylässä viettämässä Elmun sekkupojan kastejuhlaa. 
Pieni Joonas poika, vastasyntyneen onnelliset vanhemmat, lämmin kesäpäivä ja hyvää ruokaa. 

Olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa. Rakastuin niihin järvimaisemiin.

Keskustelu rannalla

Käytiin iltakävelyllä rannalla ja katseltiin ohi ajavia moottoriveneitä.

Kun veneiden aallot ylsivät rantaan asti..

E: "Nalle puh aaltoja" 

Ä: "Ai mitä aaltoja??"

E: "Nalle puh aalltoja"

Ä: "Ai siis häh? Miks ne on Nalle puh aaltoja? " (nauraa räkättää)

E: "Yks Nalle puh tuolla vedessä ui"

Ä: "Menikse Nalle puh tonne uimaan?"

E: "Jooooo" (nauraa räkättää nyt äidin mukana)

E: "Ei mennykkää uimaan"

Ä: "No minne se Nalle puh sitte meni?"

E: "Kauas autotielle"

Ä: "Muhahahahah"

E: "Aika hassua" (nauraa)

...

Ä: "Oiskohan hei aika mennä kotii nukkumaan"

Ties mistä tuli rannalla herralle Nalle puh mieleen. Ja viellä aalloista.

Kello on viisi ja pikkukakkonen alkaa..

toisin sanoen äidillä on luvattu hetki omaa aikaa..

Autot

"Äiti leikitään kilpailua"

Eikä kello ole vielä edes puolta kahdeksaa...

Hampaatkin pitäisi ensiksi pestä..

Ja kahvi keittää..

Yöllä tuli nukuttua huonosti.

Elmu heräili jostain syystä useamman kerran. 

Ehkä sillä oli liian kuuma. Tai sitten näki vain pahaa unta.

Herättiin myös hyvissä ajoin ennen pikku kakkosta. 

Kello taisi olla vähän vaille seitsemän.

Syötiin aamupalaa ja odoteltiin Lauri kilpa-autoa.

Äiti laittoi musiikkia soimaan.

"Tivoli musiikkia"

"Ei oo nyt kyllä tivoli musiikkia. Ihan äitin musiikkia vaan."

Kirkone kellot alkoivat soida. 

Juostiin parvekkeelle kuuntelemaan.

"Kirkosta kuuluu pinnnn pommmmmm. Joku ukkeli soittaaa."

Pääskysetkin lentelivät taivaalla.

"Tuolta tulee taaas yks."

Mentiin takaisin sisälle ja rakennettiin sohva tyynyistä liukumäki.

Kilpa-autot ajavat siitä alas.

"Yyyy Kaaa KOooooo. Hot Weeels voittti."

"Sininen auto voitti. "

"Nyt tuli samapeli"

"Ai tuliko nyt tasapeli?"

"Jooo samapeli"

Hetki

Leikkipuiston liukumäki näkyy jo kaukaa. Elmu halaa päästä pois rattaista. 

Nostan hänet alas. Viime kesän hattu päässä ja aurinkolasit vinossa.

Elmu heittää vaunuihin kädessään olevan keltaisen auton ja juoksee kohti liukumäkeä. 

Kengät melkein putoavat jalasta. Hyvä, ettei kaadu.

Istahdan lämpimälle hiekalle. Hiekka kutittaa käsiäni.

Suljen silmäni ja tunnen auringon lämmön.

Elmu juoksee luokseni ja istahtaa vierelleni. 

"Äiti tässä on kiva istua"

Sen jälkeen tekee käsillään isoja ympyröitä hiekalle

"Hiekkapöly lentäää"

Sitten juoksee takaisin luikimäkeen. Yrittää töniä edessä olevaa kaveria. Pitää muistuttaa, että ei saa. Näyttää äitiä onneksi kuuntelevan. Mieli kuitenkin tekisi vähän edessä olevalle antaa vauhtia.

Kohta Elmu juoksee taas luokseni

Nostaa hiekkaa  maasta ja ojentaa äidille. 

"Kaunis kivi"

Sitten peittelee äidin varpaat hiekkaan.

Ja liukumäkeen. Pienten jalat  kompastuvat. Nousen ylös ja haen kyyneleisen pojan syliini. Leuka osui rappuseen. Onneksi äidin puhallus ja vesi lohduttavat

Ja uusi yritys.

"Pitäää olla varovasti"

Aurinko menee pilven taakse piiloon. Elmu tuo äitille aurinkolasit. Taitaa olla aika lähteä kotiin iltapalalle, vai mitä Elmu.

"Joo. Makarrooonia"

Meillä piirretään

"Äiti tuu mukaan piirtää susin kanssa"