Nautin aamukävelyistä. Oli kyseessä sitten kesä-, sateinen syys-, tai kylmä pakkas aamu.
Aikaisissa aamuissa on oma taikansa.
Kävelin aamulla pitkin tyhjiä katuja, kumisaappaat jalassa. Vastaani tuli vain muutama auto. Työmiehet menossa töihin. Kaupas avaamassa oviaan. Kaupunki heräämäisillään.
Työntelin vaunuja ja katselin taivaalla lipuvia pilvia. Yläpuolellani taivas oli pastillin värinen. Se näytti pehmeältä. Edessäpäin odottivat synkät sadepilvet.
Elmun päiväkotiin vietyä menin takaisin kotiin. Keitin puuroa, laitoin siihen kourallisen mustikoita ja join kahvia.
Jomottava päänsärky, joka oli alkanut jo eilen illalla ei onnistunut kahvin voimalla häviämään. Kuten ei myöskään yöllä nukutuilla pitkillä unilla.
Enpä ollut pitkiin aikoihin nukahtanut heti ilta yhdeksän jälkeen.
Pitkästä pyörälenkistä ja raittiista ilmasta tuntui sen sijan olevan apua.
Ja lounaan jälkeen nukutuista päiväunista.
Sitten vielä muutama kouluun liittyvä tehtävä ja hakemaan poika kotiin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti