Siili ja punaiset sienet

Eilen kysyin, mitäs kaikkea se Elmeri oli päiväkodissa tehnyt. Tähän sain yllättävän, mutta hymyn korvia nostattavan vastauksen "Elmeri oli musta ritari".  Elmeri juoksenteli isojen poikien perässä päiväkodin pihaa ympäri, pieniä kärryjä työnnellen ja leikki mustaa ritaria. Isojen poikien opastuksella.

Päiväkodissa oltiin myös askarreltu punaisia sieniä ja siilejä. Elmeri ylpeänä esitteli isille ja äidille hienoja tuotoksiaa"Elmeri laittoi siilille silmät".

Päivä kolme

 Enkeli tuomassa valoa

 Ja äidin tekemä tähti

 Joulukalenterista löytyneet norsu ja krokotiili 

 Päiväunilla nallen ja norsun kanssa

 Musiikkia joulun odotteluun

Joulukalenteri ylläri

 Varmaankin jo lokakuun puolella aloin suunnittelemaan joulukalenteria Elmulle. Sitä kun en millään malttanut odottaa, että pääsen väkertämään Elmulle pienen joulukalenterin ja tonttumaisesti piilottamaan sinne joka aamu pienen yllätyksen. Päätin tuolle pienelle puoltoista vuotiaalle tehdä laatikkomaisen joulukalenterin. Se kun ei vielä numeroista välitä ja laatikko on helppo Elmu itse avata. Ja kun se on se sama tietty laatikko johon joka aamu pääsee kurkistamaan, muistaa ja tunnistaa Elmu sen varmasti jo ensimmäisen aamun jälkeen.

Tässä muutaman viime viikon ajan olen kaupoista sivusilmällä metsästellyt kivoja pieniä ylläreitä Elmun joulukalenteriin. Tähän mennesssä olen löytänyt erilaisia pieniä palapelejä, tarroja, pieniä autoja, pienen barbababan, muumeja ja keksejä. Ihan mielettömän hauskaa puuhaa tämä koko kalenterin väsääminen ja suunnittelu. Varsinkin kun se on omalle rakkalle pojalle.

Ja kaikki se äidin malttamaton ja innostunut odotus palkittiin tänä aamuna, kun Elmu sai avata kaleterin ensimmäisen luukun. Ennen puuroa käytiin avaamassa joulukalenteri laatikko ja sieltä löytyi pieni kilpa-auto. Olisittepä näheet sen ilmeen. Muuta ei äiti voisi jouluksi toivoa, kuin tuon pienen suloisen ja onnellisen hymyn. Rakastan.

Syksyinen muistipeli

Kerrankin löysin Pirkka- lehdestä  sen verran vasustamattoman askarteluidean, että se oli pakko päästä tekemään. Ja heti samana iltana. Kyseessä oli syksyinen muistiipeli. Lehessä oli valmiina syksyiset muistipelikorttien kuvat, kuten esimerkiksi puolukat, sienet ja sadeviitat. Ei olisi tarvinnut muuta, kuin leikkaa-liimaa systeemillä koota peli. Innostuin kuitenkin projektista sen verran, että halusin siitä vähän hienomman, kuin vain lehdestä leikatut kuvat  liimata kierrätyskartongille.

Maalasin oranssilla ja hieman piirtelin mustalla. Kaivelin vanhoja paperikätköjä ja ompelin pahvista pelille taskun. Ehkäpä tätä pääsisi ensi syksynä Elmun kanssa pelailemaa.

Siihen asti se saa luvan odotellessa koristaa kirjahyllyä kynttilöiden vierellä. 

Kynttilällinen nappeja

Eilen aamulla heräilin jostain syystä jo ennen aamu kahdeksaa.

Keitin pannullisen kahvia ja menin pikkuhuoneeseen askartelu/puuhastelu/maalailu/ompelu

pöydän äärelle istumaan.

Join siinä hetken aikaa kahvia ja tuijottelin ulos ikkunasta.

Vettä satoi ja tuuli.

Pistin uudet, kauan himoitsemani Marimekko sukat jalkaan ja avasin maalipurkin.

Tuunasin syksyä ajatellen ylimääräisistä napeista kynttilälle alustan.

Ainakin se tuo pientä piristystä pimeisiin iltoihin.

Tänä aamuna kävi muuten sama juttu.

Heräsin pari tuntia ennen pienokaista.

Menin taas pikkuhuoneeseen mukanani vanha ja puinen juustoveitsi teline.

Se kaipasi hieman uutta ilmettä. 

Piirtelin kuvioita ja availin maalipurkkeja.

Kohta saan senkin valmiiksi. Vielä viimeistelyä vaille valmis.

Näätte sitten.

Kotona on kiva väsätä kaikkea pientä.

Aina kun aikaa on.

Sadepäivän istutukset

Kesäinen sadepäivä innosti lähtemään kukka ostoksille. Uusia kasveja, kukkia ja yrttejä kesäparvekkeelle. Tällä hetkellä parvekkeella on basilikaa, rautayrttejä (Rautayrtti on yksi maailman vanhimpia noituudessa käytettäviä yrttejä. Sen on aikojen myötä kerrottu antavan näkymättömyyden kyvyn, kristinuskon piirissä suojaavan demoneilta ja pahoilta energioilta sekä toimivan ukkosjumalan Thorin ukkos-yrttinä), persiljaa, tomaatteja, mansikoita ja muutamia värikkäitä kesäkukkia. Ja niiden lisäksi parvekkeen ikkunaa ja päätyseinää koristaa  liitelevät perhoset.

Talvella, kylmyyden ja pimeyden keskellä sitä suunnitteli ja haaveili kesäparvekkeesta. Unelmoi suurista ja värikkäistä kukkapenkeistä, mansikoista ja suurista tomaattiköynnöksistä. Pehmeistä parvekepatjoista ja pienestä pöydästä. Ihan kaikki haaveet ja unelmat tuon parvekkeen suhteen jäivät vielä toteuttamatta, mutta onneksi moni niistä kuitenkin joiltain osin toteutui. Parveke tuntuu nyt omalta, kun on omia istutuksia. Kukkia ja taimia. Siemenistä kasvatettuja yrttejä ja askarreltuja perhosia. Ihanaa, että välillä edes osa haaveista ja unelmista käy toteen. Siitä kun saa niin paljon voimaa.

Rakennettiin maja

Rakennettiin olohuoneeseen pieni maja. Muutama pahvinpalanen, hieman teippiä sekä sakset. Ja pienokaisen maja oli valmis. Enää puuttuu koristelu ja ulkoasun tuunaus...

And he is drawing...

....almost!

Vajaa kuukausi sitten piirtelin omaksi ilokseni kukkia pikkuhuoneen lattialla ja kun Elmu tuli siihen vierelle pomppimaan ja kyniä kädestä repimään, siirryttiin yhdessä pöydän äärelle "piirtelemään". Annoin herralle myös oman kynän ja paperin, mutta eipä kynä vielä pysynyt kädessä, vaikka äiti kuinka yritti esimerkkiä näyttää. Paperi piti repiä ja kynä syödä. Eilen Elmu sen sitten jostain vain hoksasi. Pienokainen osasi ottaa kynän käteen ja oli maailman onnellisin, kun sai pieniä pisteitä ja sotkuisia viivoja tehtyä. Siinä se vaan yhtäkkiä oli oppinut piirtämisen taidon ensimmäiset askeleet...

...vaikka ei se Elmu siihen piirtämiseen jaksanutkaan kauaa keskittyä. Mielummin sitä vesipullosta pisaroita tiputtelu pitkin keittiön pöytää ja lattioita. Kyllä, veden ihmettely ja tutkiskelu on tällä hetkellä yksi lempi puuhista.

Pienet kädenjäljet

Eilen vietettiin Elmun kanssa kerhopäivää oikein toden teolla. Aamulla oltiin normaalisti joka torstai aamuisessa päiväkerhossa, jossa tällä kertaa askarreltiin yhdessä äitienpäivä korttejä. Tehtiin Elmun kanssa niin äitienpäivä, kuin 1-vuotis kortteja pienistä ja värikkäistä kädenjäljistä. Ja illemmalla tuolla kerhotalolla oli äitienpäivä tapahtuma, jossa oli ohjelmassa leikkejä ja lauluja, kahvia ja pullaa, piirtelyä ja askartelua sekä hierontaa ja ruusuja. Oli ihan mielettömän ihana ilta. Paljon tuttuja lapsiperheita, ihania ihmisiä ja lisää yhteisiä maalailu hetkiä pienokaisen kanssa. Ihanaa, että on olemassa tuollainen lapsiperheille suunnattu kerhotalo. 

Pääsiäistä ilmassa

Kohta se on täällä. Se yksi ensimmäisitä kevään juhlapyhistä, pääsiäinen. Itselleni se on aina ollut sellainen ehdoton kevään alkamisen merkki. Aikaa, jolloin lumi alkaa pikkuhiljaa sulamaan pois vihreän nurmikon tieltä. Aikaa, jolloin aurinko paistaa tuoden mukanaan suunnitelmia, haaveita ja unelmia tulevasta kesästä.

Pääsiäiseen kuuluu kaikkea ihanaa. On paljon värejä, kuten keltaista, oranssia ja kirkkaan vihreää. On kukkia, pajunoksia ja pääsiäispupuja. On noidiksi pukeutuneita virpojia ja herkullisia suklaamunia. Ja tietenkin unohtamatta rairuohoja ja kutittelevia höyheniä.

Kotiakin olen jo hieman saanut pääiäis tunnelmiin. Viikko sitten tein muutaman pääsiäiskortin, keväisen kranssin ja pienen pääsiäispupu asetelman. Ja eilen kävin rannalla keräilemässä pajunoksia ja hakemassa kaupasta rairuohoa. Niitä sitten illalla istuttelin multaan ja asetin ikkunalaudalle odottelemaan auringon paistetta. Vaikka ei luultavasti vietetäkkään pääsiäistä täällä kotona, on se ihanaa, kun pääsiäisen tunnelmaa on. Ja onhan se palmusunnuntaikin jo tulevana sunnuntaina.

Säilytystilaa näpertelytarvikkeille

Askartelypöydän värikkäät ja kuviolliset paperit, lukuisat korttipohjat, leikatut lehtileikkeet ja tarrat. Kaikki olleet aina ties missä pienissä kasoissa ja eri laatikon pohjiin kätkettyinä. Nytpä otin projektiksi saada niitä hieman järjestykseen tuunaamalla muutaman kaupasta ostetun pahvilaatikon avulla.

Maalasin, liimasin ja leikkasin.

Ja pienet ja ruskean sävyiset, lasten kirjallisuus klassikko teemaiset säilytyslaatikot ovat valmiina.

Sai taas tuota askartelupöytää hieman järjevämpään kuosiin. Nyt kun tavarat ovat paremmasa järestyksessä.

Ehkäpä nyt sinne pääsisi tekemään jotain keväistä. Maalailemaan pääsiäismunia, koristelemaan pajunoksia tai esimerkiksi jonkinlainen keväinen kranssi oven pieleen olisi kiva näperrellä.