Joulutonttu 2012

Kohti uutta arkea

Nyt on joululoma vietetty, joulut jouluiltu ja Tallinnasta kotiuduttu. Mutta ei ihan vielä kotiin asti olla päästy, mutta tänne Helsinkiin kuitenki ollaan tänään palattu. Pieni matkailija sammahti hetki sitten kylvyn ja pienen talviflunssan saattelemana sänkyynsä ja isi rakentelee tuossa vieressä joululahjaksi saatua puhelimen kokoista minitietokonetta. Äitillä pieni hetki aikaa istahtaa koneelle ennen nukkumaan menoa. Mutta nytpä on Elmun toinen joulu on  vietetty mummujen mummutellessa ja pientä serkkupoikaa ihmetellessä. Ja oli muuten ihana joulu.

Viime lauantaina saavuttiin Tallinnaan täpötäydessä aamulaivassa. Onneksi saatiin sentään hyvät sohvapaikat leikkihuoneen vierestä ja siinäpä se matka sitten menikin. Toisen meistä pomppien ja leikiskellen Elmun kanssa leikkihuoneessa. Sielä se Elmu rakenteli toisten lasten kanssa isoja palikka torneja ja välillä jopa uskaltautui varpaansa pallomereen kastamaan.

Tallinnaan saapuessa meitä vastassa mummin ja vaarin lisäksi odotti hyytävä pakkanen. Käveltiinkin yhdessä suoraan satamasta vanhaan kaupunkiin syömään intialasista ruokaa, tehtiin pieni kierros joulutorilla ja sitten lähdettiinkin mummin ja vaarin luokse viettämään iltaa saunoen ja viiniä maistellen.

Sunnuntaina pyörittiin melkeinpä koko päivä akselilla virukeskus-vanha kaupunki ja metsästettiin viimeisiä jouluostoksia. Maanantaina olikin sitten vuorossa jouluaatto. Kolmen aikaan käytiin joulukirkossa, johon pääsin itsekkin osallistumaan lukemalla parisata päiselle yleisölle pätkän raamattua. Joulukirkon jälkeen käytiin glögillä, jonka jälkeen olikin vuorossa kauan odotettu jouluateria. Illan aikana herkuteltiin kinkkua ja erilaisia laatikoita, sekä availtiin ensimmäiset joululahjat. Oli siinä Elmullekkin loppuillaksi tekemistä uuden duplo junan parissa leikkien. Ja saihan se äitikin lahjoja. Kalevala korun ja lahjakortin kauneushoitolaan.

Joulupäivän ilta oltiinkin vuorostaan oman perheeni kanssa. Käytiin yhdessä tätini luona syömässä italialais-virolainen llallinen ja päästii siinä samalla ihastelemaan ehkä maailman suloisinta, pientä nappisilmäistä, muutaman kuukauden ikäistä serkkuni pikku prinsessaa. Ainiin ja kävihän meille tiistaina pieni äksidentti. Oltiin unohdettu ostaa päivällä vaippoja ja eihän ne kaupat enää näin joulupäivän illalla olleet auki. Siinä piti sitten yrittää keksiä, että mitens sitä selvittäisiin yksi ilta ja yö ilman vaippoja. Ja saatiin muuten aika hienot pyyhe-harso vaipat kehitettyä.

Keskiviikkona oli vuorossa joulunvietto päivä nr.3, kun pikkuinen kummipoika vanhempiensa kera saapui Tallinaan. Oli vuorossa vielä yksi jouluateria ja vielä muutamat yhteiset joululaulut ja avaamattomat lahjat. Ja olisittepa nähneet, kun Elmu toimi kummisetänsä kanssa tonttuna ja kiltisti jakoi jokaiselle oman pakettinsa. Ja malttoi vielä jakaa kaikki paketit loppuun asti, ennen kuin pääsi omien pakettien kimppuun. Niistäpä Elmulle löytyi uusia brion junia, Oiva-nallen dvd, vaatteita, autoja sekä brion koottava puupalikka pelle, joka on osoittautunut Elmun uudeksi suosikkileluksi juna ratojen rinnalle.

 Eilen torstaina oli perheen tyttöjen hemmottelupäivä, kun vierailtiin keskustan kauneushoitolassa. Pääsinpähän monen vuoden tauon jälkeen oikein kunnon kasvo hoitoon ja rentouttavaan selkä hierontaan. Illalla käytiin vielä ulkona syömässä ja tänään perjantaina tultiinkin aamulaivalla takaisin Helsinkiin.

Tässäpä meidän joulun vietto näin päällisin puolin. Nyt se kauan kestänyt joulun odotus on ohi ja paluu arkeen pikku hiljaa alkaa. Tällä kertaa tämä arkeen palu onkin ihan erilainen ja uusi, kun reilu viikon päästä palaan kouluun ja Elmu aloittaa päiväkodin. Tässä uuden vuoden tienoilla matkataan täältä Helsingistä takaisin kotiin, jossa alkaakin henkinen valmistautuminen alkavaan uuteen arkeen. Kouluasioiden hoitaminen, päiväkotiin tutustuminen, alkavan uuden arjen pyörittäminen ja siihen kaikkeen totutteleminen..

Jännittää. Ei niinkään se oma kouluun palaaminen vaan se Elmun päiväkoti.

Jouluiset terveiset

Tapaninpäiväiset joulterveiset täältä Tallinnasta.

Lauantaina tultiin ja vielä ainakin huomiseen täällä ollaan.

Ja kivaa on ollut. Ollaan saatu tuntea pakkasen pauke ja nähdä vanhan kaupungin joulutori. Ollaan syöty jouluruokaa ja availtu lahjoja. Leikiskelty uusilla leluilla ja kierrelty Tallnnan kauppoja ja katuja. Ja istuskeltu kahviloissa glögillä ja vietetty aikaa läheisten parissa. Ei millään malttaisi lähteä takaisin kotiin.

Onneksi on vielä tämä ilta. Joulunvietto päivä nr 3. 

Sitä kun tänään saa vielä avata viimeiset lahjat.

Joulua odotellessa

Täällä jo joulua kovasti odotellaan. Joka aamu avataan Elmun joulukalenteri, josta paljastuu pieni yllätys piristämään jokaista päivää. Ja onhan meillä myös pieni huovutettu joulukuusi ja muutama joulutähti keittiön ikkunalla. Unohtamatta parvekkeen jouluvaloja, adventti kynttilöitä tai isin tekemää jäälyhtyä. Pulkkakin ollaan hankittu ja sillä käyty mäkeä laskemassa. Ja leivottukkin on, niin pipareita, kuin joulusämpylöitä. Ja iltaisin juodaan kupillinen jouluteetä ja välillä käytään kaapista hakemassa muutama manteli.

 Mutta silti ei ole vielä niin jouluinen olo kuin voisi olla. Tai ainakaan niin jouluinen olo, kuin kuvittelisin itelläni jo tässä vaiheessa olevan. Sitä vain odottaa, että pääsi jo oikein kunnolla joulun viettoon. Nimittäin sinne Helsinkiin ja Tallinnaan. Ajatukseni, suunnitelmani ja haaveeni ovat jo sielä. Jos hyvin käy niin päästään jo heti ensi viikon alussa matkaamaan Helsinkiin muutamaksi viikoksi joulun viettoon. Sitä kovasti tässä nyt odotellaan. Että pääsisi jo perhettä ja ystäviä tapaamaan sekä suuren kaupungin jouluvaloja ihastelemaan ja joulukauppoja kiertelemään. Sitten sitä voisi päästä oikein toden teolla kiinni joulufiilikseen.

Elmu ja muutama päivä sitten ostettu uusi talvitakki

Muumeja ja yksi ihahaa

Joulukalenterin luukut 4, 5 ja 6. Pieni hevonen, punainen auto ja muutama muumitarra.

Päivä kolme

 Enkeli tuomassa valoa

 Ja äidin tekemä tähti

 Joulukalenterista löytyneet norsu ja krokotiili 

 Päiväunilla nallen ja norsun kanssa

 Musiikkia joulun odotteluun

Kalenterin toinen luukku

Ensimmäinen adventtisunnuntai aloitettiin sytyttämällä ensimmäinen kynttilä laulaen aamupala pöydässä. Sen jälkeen olikin vuorossaan  joulukalenterin avaaminen. Tänään olivat tontut tehneet Elmulle kalenteriin pienen arvoituksen. Kun kalenteri avattiin, sieltä löytyi piirretty kuva imurista. Elmu tunnisti kuvan heti "immmu"ja osoitti meidän keittiön nurkassa majailevaa imuria. Käytiin yhdessä kurkkaamassa imurin taakse ja sieltä löytyikin puinen palapeli tunttulakin alta.

Aamupalan jälkeen isi lähtikin pariksi päviäksi kouluun muutaman sadan kilometrin päähän ja me Elmun kanssa jäimme kahdestaan viettämään täydellisen talvista adventtisunnuntaita. Sää oli tänään mitä mahtavin. Upea pakkanen, hento lumisade, jalkojen alla narskuva lumi ja kultaiset auringon säteet. Tällaiset päivän saavat taas sisäisen talven rakastajani heräämään. Siksipä käytiin tänään ulkona muutaman kerran kävelyllä ja illalla vielä kerhotalon pikkujouluissa. Sai Elmukin syödä oikein ison kulhollisen joulupuuroa, lauleskella joululauluja ja kaiken huipuksi joulupukilta pienen paketin.

Joulukalenteri ylläri

 Varmaankin jo lokakuun puolella aloin suunnittelemaan joulukalenteria Elmulle. Sitä kun en millään malttanut odottaa, että pääsen väkertämään Elmulle pienen joulukalenterin ja tonttumaisesti piilottamaan sinne joka aamu pienen yllätyksen. Päätin tuolle pienelle puoltoista vuotiaalle tehdä laatikkomaisen joulukalenterin. Se kun ei vielä numeroista välitä ja laatikko on helppo Elmu itse avata. Ja kun se on se sama tietty laatikko johon joka aamu pääsee kurkistamaan, muistaa ja tunnistaa Elmu sen varmasti jo ensimmäisen aamun jälkeen.

Tässä muutaman viime viikon ajan olen kaupoista sivusilmällä metsästellyt kivoja pieniä ylläreitä Elmun joulukalenteriin. Tähän mennesssä olen löytänyt erilaisia pieniä palapelejä, tarroja, pieniä autoja, pienen barbababan, muumeja ja keksejä. Ihan mielettömän hauskaa puuhaa tämä koko kalenterin väsääminen ja suunnittelu. Varsinkin kun se on omalle rakkalle pojalle.

Ja kaikki se äidin malttamaton ja innostunut odotus palkittiin tänä aamuna, kun Elmu sai avata kaleterin ensimmäisen luukun. Ennen puuroa käytiin avaamassa joulukalenteri laatikko ja sieltä löytyi pieni kilpa-auto. Olisittepä näheet sen ilmeen. Muuta ei äiti voisi jouluksi toivoa, kuin tuon pienen suloisen ja onnellisen hymyn. Rakastan.

Ensilumen tuoksu

Tänään Elmu pääsi oikein toden teolla fiilistelemään ensilunta, kun heti aamusta rynnättiin yhdessä parvekkeelle ihmettelemää valkeaa maata ja heti aamupuuron syötyä eikun ulos. Käytiin pitkällä rantakävelyllä ja lumiliukumäkeä laskemassa nenät punaisina. Myöhemmin vaihdettiin talvirenkaat lumikinoksissa pomppien, leikittiin hippaa ympäri suuren koivu, tehtiin piparkakkutaikina ja fiilisteltiin kaupasta tuotuja joululehtiä.  Ja illemmalla juotiin minttuteetä ja askarreltiin joulukorteille kirjekuoria.

Talvi ja lumi. Pakkasaamut ja joulu.

Kuinka olenkaan teitä kaivannut. <3

Kuvassa puolivuotias tonttu viime talvelta <3

Veilä hieman joulua

Vielä hieman jouluisia tunnelmia Tallinnasta.

Kuvat ovat joulupäivän kirkosta.

Tuona aamuna heräsin hieman yli kahdeksan laittautumaan, jotta varmasti keretään hyvissä ajoin kirkolle kymmeneksi. Puin, meikkasin ja söin aamupalaa ennen pikkuisen herättyä. Sen jälkeen pikkuiselle hieman aamupuuroa ja kello näyttikin jo puolta kymmentä. Sitten eikun ulkovaatteet päälle ja menoksi.

Noh niin helppoa se ei kuitenkaan ollut, nimittäin tutti oli hukkunut. Ei oltu vieläkään opittu sitä, että aina on varatutti oltava mukana. Meidän pikkuinen kun on suuri tutin ystävä. Käännettiin koko huone ympäri, tarkistettiin moneen otteeseen sängyn alunen ja kaikki tyynyt ja patjat. Tuttia vain ei löytynyt mistään. Kello lähestyi jo kymmentä ja täällä me vain ulkovaatteet päällä etsiskelemme tuttia.

Kunnes luovutimme. Ei löytynyt ei sitten millään. Kello oli jo muutaa minuuttia yli kymmenen. Lopulta päädyttiin siihen, että tilattiin taksi kirkolle ja käytiin kirkon jälkeen hakemassa kaupasta uusi tutti.  Ihanaa oli se, että ei missattu koko joulukirkkoa, olihan sekä oma äitini, että poikaystäväni äiti paikalla. 

Ja kirkon jälkeen mentiin yhdessä kakkukahveille ja ostettiin hieno uusi tutti. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Joulua osa.2

Jouluaatto vietettiin rauhallisissa merkeissä Tallinnan tuulisessa säässä pienokaisen mummin ja vaarin luona. Käytiin llalla pikaisesti joulutoria ihastelemassa ja vanhan kapupungin mukulakivisiä katuja tallaamassa, jonka jälkeen päästiin istahtamaan joulupöytään herkuttelemaan jouluisia laatikoita maukkaan kinkun kera. 

Kolme erilaista laatikkoa, kinkkua, rosollia, raejuustoa, lasillinen viiniä, sienisalaattia, mätiä, paprikaa kermaviiliä ja lohta. Jälkkäriksi vielä kupillinen kahvia ja värikkäiden karkkien koristelemaa suklaakakkua. Namm.

Sitten oli vuorossa joulusauna, jonka jälkeen päästiin availemaan ensimmäisiä lahjoja. Toisillemme emme vielä lahjoja jakaneet, mutta mummille ja vaarille annoimme tuomamme kehystetyn taulun pikkuisesta. Itse saimme lahjakortin haluamaamme hemmottelevaan hoitoon (kuten esimerkiksi manikyyri, pedikyyri tai heironta) kirjan virolaisesta ruokakulttuurista sekä sen perinteistä ja tietenkin rasiallisen joulusuklaata, mikä muuten taitaa vieläkin odotella laukussa avaamattomana. Täytyypi käydä se avaamassa. Ehkäpä huomenna, uuden vuoden aattona.

Pikkuinen sai lahjaksi ihanan puisen bussin, johon kuuluu erivärisiä ja muotoisia puupalikoita. Aivan mahtava lahja. Itse ainakin tykästyin siihen oitis. Ja niin teki myös pikkuinen. Heitteli ja väänteli sitä käsissään minkä kerkesi. Tutkiskeli ja ihmetteli, välillä tietenkin hieman maistellen ja haistellen.

Mutta vaikka pikkuinen saikin joulun aikana kaiken maailman ihania lahjoja ja leluja, niin tottakai parasta kaikista oli pahvinen putkilo.