Näin kotiäitinä oleillessani olen oppinut rakastamaan kotona olemista. Voisinpa sanoa, että minusta on ihan selkeästi tullut mielellään viltin alle käpretyvä kotihiiri.
Viihdyn kotona. Olen oppinut rakastamaan ruuan laittamista, sämpylöiden leipomista ja aamuisin sotkuisen sängyn petaamista. Vaippojen vaihtamista, sohvalla köllöttelyä, aamutakissa pyörimistä, aamulehden lukemista ja pyykkien kuivaamista. Rakastan kaikke kotiin liittyvää. Ihan parasta on touhuilla yhdessä kotoisia asioita tai viettää lämmintä ja rauhallista koti-iltaa.
Kuitenkin on ihanaa, että on paikkoja missä voi pikkuisen kanssa päivisin käydä. Kuten esimerkiksi on muskari ja perhetalon kahvila. Käydään myös päivisin pitkillä kävelylenkeillä, keinumassa tai kauppassa hoitamassa tarvittavia ostoksia.
Näin pysyy mieli ja olo virkeänä.
Kirjasto on myös yksi paikka, missä on tullut vietettyä paljon aikaa. Sieltä löytyy lukemista niin äidille, kun pikkuiselle. Itse kun rakastan kirjoja yli kaiken. Jos olisi enemmän omaa aikaan, ahmisin kirjoja niin paljon kun vain pystyisin.
Kirjastossa on myös lasten oma leikkipaikka, jossa olemme yhdessä käyneet kirjoja katselemassa, leluilla leikkimässä ja muuten vain aikaa viettämässä.
Ihanaa, että on tekemistä.
Kirjastossa on myös lasten oma leikkipaikka, jossa olemme yhdessä käyneet kirjoja katselemassa, leluilla leikkimässä ja muuten vain aikaa viettämässä.
Ihanaa, että on tekemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti