Käytiin eilen illalla kävelyllä Kivenlahden rannalla. Aurinko paistoi, nurmikot vihersivät ja leskenlehdet kukkivat. Oli ihana pysähtyä hetkeksi rannalle kuuntelemaan, kun pienet aallot paiskautuivat vasten kivikoita. Ne meren äänet ja se tuoksu. Ja ne rantakalliot ja se tuuli. Ihan mieletöntä.
Niin ja ei ole muuten helppoa työntää samanaikaisesti vaunuja, koittaa pitää yhtä pomppivaa koiraa aisoissa, ottaa valokuvia ja samalla vastata puhelimeen. Mutta huh, selvisin. Ja voi että kun Elmu tykkäsi. Sai kävelylenkille seurakseen vierellä kulkevan hauvan ja aina kun Muffe meni ohi, näkyi rattaissa pieni hymysuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti