Illallinen lähiruuasta

Ollaan poikaystäväni kanssa liitytty paikalliseen ruokapiiriin, mikä on ollut haaveenamme jo pitkään.

Taisi olla viime kesä, kun mökiltä kotiin ajellessa kuunneltiin radiosta haastattelua yhdestä Helsingin seudulla asustelevasta ruokapiirin pyörittäjästä.

Ruokapiiri on siis piiri, joka hankkii ruokaa paikallisilta yrittäjiltä, piirin lähituottajita. Kerran kuussa piiri lähettää jäsenilleen listan tilattavissa olevista tuotteista (esim: perunaa, lihaa, kananmunia, porkkanaa, sipulia, sieniä, hunajaa, pähkinöitä...yms.) Jokainen voi listasta tehdä oman tarpeen ja halun mukaan tilauksen, jonka sitten haetaan ruokapiirin pyörittäjien, vapaaehtoisten kotoa. 

Kyseisen piirin avulla voi kätevästi tilata ruokaa niin paikallisilta viljeliöiltä, karjatiloilta, kuin luomutuottajilta ja se perustuu niin lähi-, ja luomuruokaan, kuin vapaaehtoistyöhön.

Otettii nyt sitten netistä selvää, että onkohan täällä meidän pienessä Savolaisessa pikkukaupungissa pystyssä minkäännäköistä ruokapiiri toimintaa ja yllättävää kyllä, sellainen löytyi. 

Paikallisessa ruokapiirissä on muutama kymmen henkilö mukana ja itse ollaan nyt saatu ensimmäinen tilauksemme tilattua ja eilen kotiin kuljetettua.

Saatiin iso pussillinen porkkanoita, perunaa ja punajuuria. Sen lisäksi naudan ulkofilettä (luomuna) sekä kilo kanttarelleja. Tänään oli siis pakko päästä heti kokkailemaan aineksista jonkinlainen herkkuateria näin perjantaiseen iltaan. 

Niinpä käytiin kaupasta hakemassa oikein luomuviiniä ja tultiin kotiin kokkailemaan naudanlihasta wienerleikkeet ja siihen kaveriksi hunajaisia uunijuureksia. Oli muuten ihanaa laittaa ruokaa mullan tuoksuisista, tuoreista juureksista ja samalla hörppiä mielettömän hyvää viiniä. Namm.

Ja se ruoka. Ai että kun oli hyvää, mielettömän herkullista. 

Lähi,- luomuruokaa kotoisasti kokaten.

Olisipa jokainen ateria tällainen.

Ps. En tiedä mistä johtuu, mutta meidän pienokainen tykkääpi sitruunasta O_o

Ei siis ole tässä asiassa yhtään kyllä äitiinsä tullut tsihiihh.

Tänään ensimmäistä kertaa kun maistoi sitruunaa, aluksi ihmetteli, tutkiskeli, varovaisest maisteli, pisti takaisin pöydälle, hetken mietti ja lopulta iloisesti mussutteli koko sitruunapalan. Ja vielä hymyissä suin.