Leppoisa sunnuntai

Eilen oltiin viettämässä mieheni isoisän syntymäpäiviä paikallisessa ravintolassa. Pöytävaraus erillisessä, kauniissa keltaisen tapetin ympäröimässä huoneessa. Tunnelma oli mahtava ja ruoka loistavaa. Mehukkaiden pihvien ja lohipalojen jälkeen koko aterian kruunasi suklaajäätelö lämpimän kahvin kera.

Elmerikin jaksoi hyvin olla mukana. Istuskeli äitin vieressä turvakaukalossa ja höpötteli muiden mukana sen minkä jaksoi. Välillä tietenkin pienet, viidentoista minuutin tirsat...ja höpöttely sekä maailman ihmettely jatkui. Parasta oli kyllä se, kun yhden yhteislaulun aikana Elmeri pyöristi silmät ja oli ihan ihmeissään, että mitä tapahtuu. Meni muutama sekuntti ja suu mutristui...taas hetki ja sellanen itkuparkukiljaisu kesken laulun, ettei mitään rajaa :D Meidän pienokainen taisi vähän pelästyä tätä yhteislauluhetkeä....sovittiin, että ensi kerralla ei lauleta ihan niin nuotin vierestä, jotta pikkuisetkin tykkäisi :D

               
                                                                    Isä ja Poika   <3