Tämä kesä on jotenkin niin erilainen kuin viime kesä, vaikka päällisin piirtein vaikuttaakin melko samalta. Ero on vain siinä, että viime kesä oli vauvakesä. Sellainen tämä kesä ei enää ole.
Viime kesänä tuuduteltiin vaunuissa nukkuvaa nyyttiä, joka ei vielä päätäkään jaksanut kannatella ja jonka kylkeä piti välillä käydä kääntämässä, jotta ei hiostaisi liikaa. Sen verran kuuma täällä nimittäin oli. Välillä pitikin mennä olohuoneen tuulettimen alle nukkuamaan, jotta itse saisin edes vähän nukutuksi.
Viime kesänä imetin ja pumppailin maitoa pulloon päivästä toiseen. Imetin ennen nukkumaan menoa, heräsin ensimmäisen kerran ruokkimaan puolilta öin, seuraavan kerran aamuauringon noustessa ja vielä aamulla herättyäni uuteen päivään. Imetys loi rytmi, jonka mukaan elettiin ja jonka mukaan tehtiin suunnitelmat seuraavalle parille tunnille.
Tänä kesänä tuo sama pikku mies istuu vieressäni vesipullo kädessä ja yrittää varastaa kädessäni olevaa leipää, vaikka itsellään on suu täynnä karjalanpiirakkaa.
Viime kesänä meillä pötköteltiin sitterissä, tänä vuonna kävellään pitkin mökin pihaa. Viime kesänä ihmeteltiin käsiä, tänä kesänä heitellään kiviä järveen. Viime kesänä katseltiin lelukaaren yllä roikkuvia palloja ja tänä kesänä ajetaan potkuautolla ympäri olohuonetta.
Niin se aika vain kuluu. Ihan huomaamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti