Käytiin eilen, kolmantena adventtisunnuntaina kirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja. Muutaman viimevuoden aikana on jo muodostunut perinteeksi ainakin kerran käydä kirkossa laulamassa joululaujuja. Nauttimassa siitä jouluisesta tunnelmasta ja ihanista yhteislauluista. Miksipä siis tämä vuosi olisi poikkeus. Ainoa ero edellis vuosiin on se, että matkassa on oma pienokainen.
Kirkoon saavuttua istahdimme takariveille. Siispä ulko-oven viereen ihan vain varmuuden vuoksi. Pikkuinen kuitenkin jaksoi olla kiltisti hiljaa kuunnella ja ihmetellä melkein koko kirkkohetken ajan. Vasta loppupuolella alkoi väsymään, jolloin nappasin pikkuisen syliin ja menimme kirkon perälle keinuttelemaan viimeisiä jolulauluja laulellen. Jouluyö, juhlayön vimeisen säkeistän kaikuessa pikkuinen nukahti äidin syleilyyn.
Rakastan joululauluja. Eilenkin kirkossa tuli moneen kertaan todella nostalginen ja jotenkin hirmu lämmin, onnellinen ja samassa liikuttunut olo. Monet viimeksi edellisenä jouluna lauletut joululaulut olivat jo hieman päässeet unohtumaan, joten monen laulun kohdalla pääsin hämmästelemään, että "ainiin tämäkin joululaulu. Voi että tää on ihana." Sain monta kertaa kokea tuon maagisen tunteen.
Ehdottomasti kauneimpia joululauluja ovat Enkeli taivaan, Heinillä härkien kaukalon, Joulukirkkoon, Tulkoon joulu ja viime jouluna moneen otteeseen kuunneltu Varpunen jouluaamuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti