Pitääpä nyt tulla kertomaan, että eilen eli mielettömän ihana sunnuntai. Aamulla käytiin Elmun kanssa lumikävelyllä. Käytiin katselemassa junia ja juoksentelemassa juna-radan alikulku tunnelissa. Ylämäkeä ja alamäkeä. Ja sitten taas ylös ja alas. Elmuki otti oikein kovat vauhdit alas juostessa ja nauru senkun raikui kun sai äidin kiinni.
Sitten tultiinkin kotiin syömään ja nukuttiin pienet päikkärit. Niin äiti kuin poika.
Iltapäivällä olikin vuorossa pulkkailuhetki pihalla. Alkuperäinen idea oli käydä ulkona bongailemassa lintuja, mutta se siinä vähän sitten jäi pulkkaleikkien varjoon. Vedettiin Elmua ympäri parkkipaikkaa juosten ja naureskellen, jonka jälkeen laskeskeltiin pientä lumikinosta alas. Elmu laskeskeli mäkeä alas vuorotellen äidin ja isin sylisssä. Ja muutaan kerran yksikseen peppuliukumäkeä. Elmu ei siis enää pelkää pulkalla mäkeä laskemista. Tällä hetkellä se on parasta mitä vaan voi olla. Pihalla lumessa touhuaminen ja oma pulkka.
Lumiriehan jälkeen oli vuorossa välipala, autoilla leikkimistä ja kotoisan laiskaa sunnuntaista touhilua. AINIIN ja koko iltapalan ajan Elmu toisteli uutta lempi lausettaan. "Isooo Palaaa". Tätä se Elmu nykyään aina ruokaillessa toiselee. Ottaa haarukkaan ruokaa ja huutaa "iisoo palaa" laittaa ruuan suuhun hymyillen ja sama uudelleen. Ja uudelleen. Mistä lie tuonkin suloisuuden oppinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti