Joulutonttu 2012

Kohti uutta arkea

Nyt on joululoma vietetty, joulut jouluiltu ja Tallinnasta kotiuduttu. Mutta ei ihan vielä kotiin asti olla päästy, mutta tänne Helsinkiin kuitenki ollaan tänään palattu. Pieni matkailija sammahti hetki sitten kylvyn ja pienen talviflunssan saattelemana sänkyynsä ja isi rakentelee tuossa vieressä joululahjaksi saatua puhelimen kokoista minitietokonetta. Äitillä pieni hetki aikaa istahtaa koneelle ennen nukkumaan menoa. Mutta nytpä on Elmun toinen joulu on  vietetty mummujen mummutellessa ja pientä serkkupoikaa ihmetellessä. Ja oli muuten ihana joulu.

Viime lauantaina saavuttiin Tallinnaan täpötäydessä aamulaivassa. Onneksi saatiin sentään hyvät sohvapaikat leikkihuoneen vierestä ja siinäpä se matka sitten menikin. Toisen meistä pomppien ja leikiskellen Elmun kanssa leikkihuoneessa. Sielä se Elmu rakenteli toisten lasten kanssa isoja palikka torneja ja välillä jopa uskaltautui varpaansa pallomereen kastamaan.

Tallinnaan saapuessa meitä vastassa mummin ja vaarin lisäksi odotti hyytävä pakkanen. Käveltiinkin yhdessä suoraan satamasta vanhaan kaupunkiin syömään intialasista ruokaa, tehtiin pieni kierros joulutorilla ja sitten lähdettiinkin mummin ja vaarin luokse viettämään iltaa saunoen ja viiniä maistellen.

Sunnuntaina pyörittiin melkeinpä koko päivä akselilla virukeskus-vanha kaupunki ja metsästettiin viimeisiä jouluostoksia. Maanantaina olikin sitten vuorossa jouluaatto. Kolmen aikaan käytiin joulukirkossa, johon pääsin itsekkin osallistumaan lukemalla parisata päiselle yleisölle pätkän raamattua. Joulukirkon jälkeen käytiin glögillä, jonka jälkeen olikin vuorossa kauan odotettu jouluateria. Illan aikana herkuteltiin kinkkua ja erilaisia laatikoita, sekä availtiin ensimmäiset joululahjat. Oli siinä Elmullekkin loppuillaksi tekemistä uuden duplo junan parissa leikkien. Ja saihan se äitikin lahjoja. Kalevala korun ja lahjakortin kauneushoitolaan.

Joulupäivän ilta oltiinkin vuorostaan oman perheeni kanssa. Käytiin yhdessä tätini luona syömässä italialais-virolainen llallinen ja päästii siinä samalla ihastelemaan ehkä maailman suloisinta, pientä nappisilmäistä, muutaman kuukauden ikäistä serkkuni pikku prinsessaa. Ainiin ja kävihän meille tiistaina pieni äksidentti. Oltiin unohdettu ostaa päivällä vaippoja ja eihän ne kaupat enää näin joulupäivän illalla olleet auki. Siinä piti sitten yrittää keksiä, että mitens sitä selvittäisiin yksi ilta ja yö ilman vaippoja. Ja saatiin muuten aika hienot pyyhe-harso vaipat kehitettyä.

Keskiviikkona oli vuorossa joulunvietto päivä nr.3, kun pikkuinen kummipoika vanhempiensa kera saapui Tallinaan. Oli vuorossa vielä yksi jouluateria ja vielä muutamat yhteiset joululaulut ja avaamattomat lahjat. Ja olisittepa nähneet, kun Elmu toimi kummisetänsä kanssa tonttuna ja kiltisti jakoi jokaiselle oman pakettinsa. Ja malttoi vielä jakaa kaikki paketit loppuun asti, ennen kuin pääsi omien pakettien kimppuun. Niistäpä Elmulle löytyi uusia brion junia, Oiva-nallen dvd, vaatteita, autoja sekä brion koottava puupalikka pelle, joka on osoittautunut Elmun uudeksi suosikkileluksi juna ratojen rinnalle.

 Eilen torstaina oli perheen tyttöjen hemmottelupäivä, kun vierailtiin keskustan kauneushoitolassa. Pääsinpähän monen vuoden tauon jälkeen oikein kunnon kasvo hoitoon ja rentouttavaan selkä hierontaan. Illalla käytiin vielä ulkona syömässä ja tänään perjantaina tultiinkin aamulaivalla takaisin Helsinkiin.

Tässäpä meidän joulun vietto näin päällisin puolin. Nyt se kauan kestänyt joulun odotus on ohi ja paluu arkeen pikku hiljaa alkaa. Tällä kertaa tämä arkeen palu onkin ihan erilainen ja uusi, kun reilu viikon päästä palaan kouluun ja Elmu aloittaa päiväkodin. Tässä uuden vuoden tienoilla matkataan täältä Helsingistä takaisin kotiin, jossa alkaakin henkinen valmistautuminen alkavaan uuteen arkeen. Kouluasioiden hoitaminen, päiväkotiin tutustuminen, alkavan uuden arjen pyörittäminen ja siihen kaikkeen totutteleminen..

Jännittää. Ei niinkään se oma kouluun palaaminen vaan se Elmun päiväkoti.

Jouluiset terveiset

Tapaninpäiväiset joulterveiset täältä Tallinnasta.

Lauantaina tultiin ja vielä ainakin huomiseen täällä ollaan.

Ja kivaa on ollut. Ollaan saatu tuntea pakkasen pauke ja nähdä vanhan kaupungin joulutori. Ollaan syöty jouluruokaa ja availtu lahjoja. Leikiskelty uusilla leluilla ja kierrelty Tallnnan kauppoja ja katuja. Ja istuskeltu kahviloissa glögillä ja vietetty aikaa läheisten parissa. Ei millään malttaisi lähteä takaisin kotiin.

Onneksi on vielä tämä ilta. Joulunvietto päivä nr 3. 

Sitä kun tänään saa vielä avata viimeiset lahjat.

Laatikollinen duploja ja puinen laiva

Ihan mielettömän nätti aamu tänään. Pieni pakkanen ja isoja lumi hiutaleita. Käytiin Elmun kanssa hetki sitten pienellä kävelyllä ihastelemassa ohi ajavia aura-autoja ja potkiskelemassa pieniä lumi kinoksia nurin. Ja nyt uunissa muhii punajuuri-aurajuusto vuoka ja Elmu nukkuu päiväuniaan toisessa huoneessa. Ehkäpä tuossa illemmassa voisi vielä käydä yhdellä kaverilla kylässä. Huomenna onkin sitten luvassa viimeiset joulushoppailut ja lauantaina onkin heti aamusta lähtö Tallinnaan.

Tosi kivaa on täällä ollut. Oikeastaan iha mielettömän kivaa. Elmukin on päässyt leikiskelemään kahden mummulan välillä. Välillä kun ollaan oltu Helsingissä yhden mummin luona leikiskelemässä juna-radalla ja välillä taas täällä Espoossa oman perheeni luona rakentelemassa palikoista torneja ja juoksentelemassa ison hauvan perässä. 

Ollaan myös kierreltu joulukauppoja ja katuja. Käyti ulkona syömässä ja ihanissa pikku kahviloissa istuskelemassa. Sekä käyty Elmun kanssa myös piipahtamassa lasten kaupungissa, johon niin Elmu, kuin äiti tykästyi aika lailla. Varsinkin Elmu, joka ei olisi malttanut puisesta laivasta ja hepan vaunuista lähteä millään. Ja vielä kengät jalasa piti käymässä vilkuttamassa kyseselle laivalle ja hepalle heiiheii. 

Kummipojan kaste

 Sunnuntaina sain kunnian olla toista kertaa kummina kun poikaystäväni veljen viisiviikkoinen poika sai kasteen. Nyt jo yhden kuusivuotiaan hulivili prinsessan lisäksi minulla on toinenkin kummilapsi. Pieni poika nimeltä Reino.

Tilaisuus oli lämminhenkinen ja rauhallinen. Ei edes ulkona pyryttävä lumimyräkkäkään haitannut tunnelmaa. Oli paljon ihania ihmisiä ja herkullista ruokaa. Ja tietenkin rakas pieni kummipoika, joka vauvamaisesti koko tilaisuuden ajan joko hieman itkeskeli, söi tai nukkui syliä vaihdellen.

Oli myös ihanaa huomata, miten Elmu nautti olostaan juhlien aikana. Olisittepa nähneet. Iloinen pikku veitikka juoksenteli ympäri ämpäri salia ja kävi välillä moikkailemassa niin tätejään, serkkujaan, kuin mummia ja vaaria. Välillä piti tietenkin myös päästä isin kanssa pelleilemään tai äitin syliin turvaan syömään kakkua. Ja välillä Elmu ihan vain ittekseen juoksenteli ja seuraili isompien lasten touhuiluja. Onnellinen pienokaine kun oli. Oli varmasti ollut myös ikävä mummia ja isiä, joita ei ollut muutamaan päivään nähnyt.

Täällä ollaan

Eipä ole tullut kirjoiteltua tänne moneen päivään. Syy siihen lienee se, että ollaan tultu nyt tänne Helsinkiin joulun viettoon. Eikä ole yksinkertaisesti ehtinyt eikä jaksanut istahtaa koneen äärelle. On ollut niin paljon kaikkea muuta kivaa tekemistä ja puuhaa.

Tiistaina ajeltiin Helsinkiin. Keskiviikkona kolailtiin läpi keskustan kauppoja, ihasteltiin pieniä joulukojuja ja illalla rakenneltiin mummin kanssa juna rataa. Torstaina käytiin syömässä Elmun kummitädin ja sedän, sekä siinä samassa oman pienen viisi viikkoisen kummipojan luona. Maailman suloisimmalla pikku nyytillä onkin tänään illalla kastejuhlat, jonnekka muutaman tunnin päästä lähdetään. Ja on vielä suuren suuri kunnia on olla paikan päällä kummitädin roolissa. 

Niin ja tosiaan välistä jäi nyt pari päivää. Perjantaina oltiinkin sitten toisen mummin luona täällä Espoossa ja illalla käytiin Elmun kanssa hyvän ystäväni luona ilta kahvilla. Ja lauantaina eli eilen jätin pikku Elmun mummille hoitoon ja kävin itse vähän joulushoppailemassa keskustassa ja myöhemmin vein poikaystäväni joululahja yllätykseksi syömään sushia ja illalla vielä teatteriin. Järjestetty lauantai ylläri onnistui kaikin puolin täydellisesti. Oli hauskaa, hyvää ruokaa ja erinomaista viihdettä. Olo on eilisestä vieläkin aika onnellinen. Ja hymyilyttää edelleen.

Mutta nyt takaisin rakentelemaan palikkatorneja Elmun kanssa ja kohta sitä pitäisi jo alkaa valmistautumaan sinne ristiäisiin lähtöä.

Omaa tietä etsimässä

Kotosalla lapsen kanssa oleillessa olen päässäni pähkäillyt omaa elämääni, omia tavoitteita ja unelmia. Mitä sitä haluaisinkaan tehdä. Mikä minua oikeasti kiinnostaa. Mikä minusta tulee. Mitä sitä voisikaan vielä opiskella ja tehdä. Haluaisinko lisää lapsia ja jäädä kotiin vielä muutamaksi vuodeksi. Vai käyda koulun loppuun ja mennä töihin. Vai vaihtaa kokonaan alaa ja tehdä jotain aivan muuta.

Näitä ajatuksia olen päässäni pyöritellyt tiuhaan tahtia viimeisen puolen vuoden aikana. Ja vaikka suunnitelmia ja ideoita riittää niin pää lyö silti tyhjää. Ajatukset ja suunnitelmat ovat sekaisin enemmän kuin koskaan. Kaikki ovet ovat vielä avoinna. Ja ehkä ihan hyvä niin, koska tällä hetkellä ideani ja suunnitelmani saattavat päivän aikana vaihdella laidasta laitaan.

Esimerkiski tältä näytti eilinen päivä

Aamulla:

"Mitä jos sittenki hankittaisiin lisää lapsia, Elmulle sisaruksia ja voisin olla koti-äitinä vielä muutaman vuoden. Ikä-erokaan ei olisi niin suuri. On tää kotona olo aika ihanaa ja kivaa. Mieti nyt... vois pikkusia hoitaa ja leikiskellä ulkona ja laittaa ruokaa. Eikä tarttis Elmunkaa mennä päiväkotii ja olis sisaruksia ja vauvoja..."

Päivällä

"Ähhh en mä jaksa olla kokoaikaa kotona. Kohta mulla alkaaki jo se koulu...Toivottavasti Elmulle löytyi joku maailman ihanin perhepäivähoitaja jostain tästä läheltä. Vitsi en malta odottaa, että se koulu alkaa. Saa tehä ryhmätöitä ja esseitä ja ja kouluruokaa ja projekteja ja kavereita. Jee pääsen näkee kavereita ja tekee tehtävii ja illalla jumppaan..."

Illalla

"Ei mua toi ala kyllä kiinnostakkaan ei sit yhtään. Ei oo mun juttu. Pitäsköhän sitä tehä jotai muuta. Vois vaikka jonnekki hakee ens keään yhteishaussa. Mihinköhän sitä hakis. Miltä kuulostais Jyväskylä? Onks Tampere hyvä? Onks Rovaniemi liian kaukana? No ei ainakaa tonne. Ehkä Helsinki ois aika jees..."

Ja tätä rataa

Mutta tämän hetkinen suunnitelma onkuitenkin se, että palaan tammikuussa (ÄÄääää JO muutaman viikon päästä) takaisin koulun penkille jatkamaan kesken eräisiä opintojani ja Elmu menee toivon mukaan perhepäivähoitoon ja on osittain mahdollisuuksien mukaan isin kanssa kotosalla. Ja siitä sitten katsellaan eteenpäin kuinka arki lähtee sujumaan ja miten omat opiskeluni lähtee käyntiin. Ja ei sitä koskaan tiedä, jos sitä jaksaisi muutamiin yliopistollisiin pääsykokeisiin keväällä valmistautua. Kiinnostusta ainakin muutamalle alalle olisi.