Syksy on aika ihanaa aikaa. Nautin siitä kuinka arki alkaa ja illat pimenevät. Voi poltella kynttilöitä, leipoa piirakoita, käpertyä huovan alle lukeskelemaan kirjoja ja syödä aamupalaa villasukat jalassa. Voi pitää värikkäitä huiveja ja ruskeaa takkia. Ja pistää kotoisat saappaat jalkaan ja huopaiset hanskat käteen.
Eilen syysmarkkinoilta löysin kotiin tuotavaksi kilon omenoita ja talkkinajauhoa. Omenoista tein jo yheden piirakan ja talkkunajauhot odotavat vielä vuoroaan. Jospa niistä joku päivä herkullisen puuron keittäisi.
Ainiin. Syötiinhän me eilen myös mustikkakukkoa. Halusin tehdä herkullisen, mutta samassa edes jonkun verran terveellisen ilta palan tapalan. Ja savolainen perinneruoka, mustikkakukko eli räättänä osoittautui juuri sopivaksi vaihdoehdoksi. Ja oli muuten aika hyvää. Varsinkin kymän maitolasillise kanssa.
Tähän syksyyn kuuluu ihanien leivonnaisten ja pitkien ulkoilulenkkien lisäksi myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi se, että kerhotalot ovat taas auki ja muskaritunnit alkaneet. Olen myös aloittanut koulun, mutta vain yhden kurssin merkeissä. Seuraavat tunnit taitaapi olla keskiviikkona. Pitäisi siis nyt viikonlopun aikana saada hieman noita ravintoarvoja ja ruokasuosituksia lueskella. Olen myös yrittänyt aloittaa syksyn reippaasti liittymällä paikallisen naisten voimisteluseuran jäseneksi. Sehän tarkoittaa siis sitä, että takataskussani on vuoden jäsenkortti kaiken maailman zumba-steppi-pumppi-aerobic tunneille. Ja olenkin ottanut nyt tavoitteeksi treenata pitkän tauon jälkeen fyysistä kuntoani ja käynyt pari kertaa viikossa jumppaamassa. Ja voin sanoa, että jo muutaman jumppatunnin jälkeen olo on energisempi ja kaikin puoli parempi kuin ennen. Helposti iskevä väsymyt on helpottanut ja tuntuu, että tunnin zumbailusta saa virtaa koko loppu viikoksi.Niin ja voi myös paremmalla omatunnolla niitä herkullisia omppupiirakoita mussuttaa.
Syksyisen värikästä ja tuulista viikonloppua kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti