lauantai 23. maaliskuuta 2013

Jos joku on ihmetellyt, että mitä meille oikein kuuluu ja miten on mennyt niin täälläpä ollaan. Hiljaiseloa on huomaamattomasti vierähtänyt kohta useamman viikon, mutta välillä sitä näköjään pyörii niinpaljon kaikkia muita tekemisiä ja suunnitelma mielessä, että, että kirjoitteleminen ja valokuvailu on jäänyt vähiin. 


Mutta siis. Mistäs sitä voisikaan aloittaa. No ehkäpä siitä, että tuo meidän muutaman viikon takainen äidin ja pojan oma junalla Helsinkiin reissu sujui tosi hyvin. Koko se kuusi tuntia sinne junaillessa, lyhyitä päikkäreitä lukuun ottamatta laskettiin liukumäkeä, juoksenneltiin leikkivaunun käytävillä ja syötiin puoli pakettia muumikeksejä. Helsingissä ollessa saatiinkin sitten ihanasti viettää viikon verran aikaa oman perheeni kanssa. Elmu sai reissun aikana molempien mummojen kanssa mummotella ja itse pääsin kiertelemään kaupunkia, kahvittelemaan ystävien kanssa ja käymään parin vuoden tauton jälkeen leffassa. Plus käytiinhän me Elmun kanssa myös Sea lifessa, jossa oli Elmun sanojen mukaan "Näääin Isoooo KAlaaa"

Reissulta kotiin palattua ja viikon mittaisen lomailun jälkeen onkin tekemistä sitten riittänyt. Arjen on ainakin omalta osaltani kiireisenä pitänyt tuo koulu ja sen tuomat aikaiset aamuherätykset ja lukemattomien kurssisuoritusten deadlinet. Mutta asia ei ole niin paha, kuin miltä kuulostaa. Nimittäin pidän koulustani ja tenttikirjojen pänttäämisen ja raporttien kirjoittamisen ohella olen päässyt esimerkiksi viime viikkojen aikana tutustumaan entistä paremmin ihaniin uusiin luokkalaisiini, suunnittelemaan ja toteuttamaan isovanhemmille ja heidän lapsenlapsille järjestettävää kerhoa sekä olemaan mukana erään päiväkodin lapsille järjestettävässä taidekasvatus projektissa.

Ja koulutehtäviel ohella vapaa-ajan pitää kiireisenä tuo pikku Elmu, joka puhuu ja höpöttelee jo sen minkä kerkiää. "Äiti lukee iltasatu. Elmu saii. Elmu syöö keksi. Iso auto tieeee. Kohta alkaaa. Hyvää yötä. Uus aamu. Aurinko paistaa..." Päiväkodissakin sujuu edelleen todella hyvin ja poika senkun kasvaa vaan. Onhan se jo kahta kuukautta vaille kaksi.


Mutta nyt nukkumaan. Hyvät yöt :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti