Raskusaika on sujunut aika vaihtelevaan tahtia... Yleisesti ottaen vointi on ollut hyvä ja mikä tärkeintä, vaava on voinut koko raskauden aikana hyvin eikä mitään kompliklikaatioita ole ollut <3
Mutta nytku miettii tätä koko raskausaikaa niin on tässä ollu vaikka mitä pienempiä ja vähän isompiaki raskausoireita :D
Alkuraskaus sujui ihan normaalisti, mutta siinä n.7-10 viikkojen välilä oli oikeestaan se pahin pahoinvointikausi. Ei voi sanoa ku, että huh onneks se on ohi eikä kestäny sen kauempaa. Mutta silllon aamut oli niitä pahimpia. Heti aamusta oli pakko syödä jotain, koska oli huono olo, mutta kuitenki piti syödä tosi varovasti, koska muuten ei mikää pysyny sisällä. Yleensä oli vaa huono olo ja näkersin näkkäriä tai ruisleipää. Esimerkiksi appelsiinimehu oli yökk, kuten myös kahvin haju ja jopa omenan syönti heti aamusta sai aikaan yökötyksen olon. Kerran join aamupalaks mustaherukkateetä ja leipää ja hyi sekää ei pysyny sisällä... Nohh onneks tota ei kestäny kauaa... viimeisen kerran taisin oksentaa rv 22, en muista miksi tai mitä olin syönyt...
Alkuraskauden aikana mulla oli päällä myös kova väsykyksen kausi. Muista, että siihen aikaan hyvä jos jaksoin kymmeneen yhteentoista valvoa....yleensä just ja just kymmeneen ja sitten sammahdin... Muutaman viikon olin superväsynyt iltasin ja menin aika aikasin nukkumaan, mutta seki sitte meni aikanaan ohi ja yhtäkkiä huomasin jaksavani valvoa puoleen yöhön :D Muuten vointi ja jaksaminen oli tosi hyvä ^^
Keskiraskaudesta en oikeestaan ees muista mitään sen kummempaa, ku että tunsi ensimmäitä kertaan pienokaisen potkivan <3 Aluksi ne tuntuivat sellasilta pieniltä muljahduksilta ja pikkuhiljaa niitä alko tuntea enemmän ja enemmän mahan kasvessa <3 :) Vointi oli hyvä ja ehkä siksi tuo keskiraskaus vaike onkin jäänyt vähän pimentoon :D
Nyt on sitten loppuvaihe meneilään ja maha on jo saanut ison pyöreän muodon raskausarpien kera <3 Tämä loppuvaihe on kyllä ihanaa aikaa, vaikka niitä kaiken maailman ei niin ihania vaivoja on siinä samassa tullut, kuten jatkuvaa vessassa ravaamista, yöllä heräämistä, vaikea löytää hyvää nukkuma asentoa, jalkojen ja käsien turvotusta, jalkojen särkemistä ja kävelykin tuntuu jo aika raskaalta, kun tuo pienokainen on jo sen verran alhaalla. Nyt en ole pariin viikkoon käynyt uimassakaan, kun pieni kävelylenkkikin on pienoinen haaste.
Mutta ehkä ärsyttävintä ja turhauttavinta on nuo jalat :S Niitä iltasin tosi usein turvottaa ja särkee. Muutaman kerran olen yölläki herännyt, kun toista jalkaa särkee kamalasti eikä pysty nukkumaan... Sellanen tunne, että on vaan pakko nostaa jalat jonnekki ylös, ku ei se jalkojen hierominenkaan aina auta.. eikähön auta siinäkään ku ottaa rauhallisesti ja vaan kestää, kaipa se siitä helpottaa ku vaava on syntyy :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti