Tänään käytiin Mustasaaressa. En ollut siellä koskaan aikaisemmin käynyt ja yllätyin, miten lähellä sae onkaan länsiväylää. Saarihan näkyy länsiväylän sillalle. Ja olen itse joskus ajanut siitä melkein päivittäin ohi. Hurjaa. Enkä myöskään tiennyt, mistä Mustasaaren lautat lähtevät. Olinkin joskus ihmetellyt, mihin se Hietaniemen rannan päässä oleva hiekkatie vie..
Kello yksitoista lähtevään laivaan kerittiin juuri ja juuri. Viimeisinä matkustajina juostiin kyytiin muutamaa minuttiia yli. Eipä onnistuttu saamaan istumapaikkaa yläkannelle. Onneksi sentään alhaalla oli tilaa. Sieltä käsin oli näppärää mussutella mukaan otettua banaania ja ihmetellä sähköjohdoissa olevia "ilmapalloja."
Saari itsessään oli ihanan pieni, kotoisa ja suloinen. Juuri täydellinen paikka viettää kesäpäivää. Tuli ihan mieleen Saariston lapset ja muus Astrid Lindgrenin kirjat. Aloitettiin meidän Mustasaari reissu piipahtamalla punaisessa kappelissa, jonka jälkeen käytiin katsastamassa häkeissä majailevat kanat ja kukot. Lampaita ei onnistuttu yrityksistä huolimatta löytämään, joten mentiin hetkeksi aikaa leikkipuiston hiekkalaatikolle leikkimään. Merituuli puhalsi ja aurinko lämmitti. Saaren ohi ajavat veneet toivat aaltoja rannikkoon. Oli aika täydellistä.
Hiekkakakut rakennettua lähdettiin kiertämään saarta hanhiperheitä seuraten. Löydettiin mielettömän kokoinen kivi, auringon valossa komeileva mänty ja risuista rakennettu maja. Ja löydettiinhän me lopulta ne lampaatkin. Viereisessä pusikossa majaili Naali.
Ennen kotiin lähtöä piti vielä syödä. Ulos katoksen alle oli katettu isot kattilat ja kulhot täyteen tuoretta salaattia, papuja, riistakäristystä, perunaa ja kasviksia. Mikä voisikaan olla sen maistuvampaa, kuin ruokailu ulkona. Varsinkin kun tarjoilukin on ulkoota käsin.
Ihan tuli sellainen kesäleiri fiilis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti